Magnesia (Lyydia)
| Magnesia | |
|---|---|
| Μαγνησία | |
| Sijainti | |
  Magnesia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Manisa, Manisa |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Lyydia |
| Aiheesta muualla | |
Magnesia (m.kreik. Μαγνησία, Magnēsia, joon.kreik. Μαγνησίη, Magnēsiē; myös Magnesia Sipyloksen juurella, Μαγνησία πρὸς/ὑπὸ Σιπύλῳ, Magnēsia pros/hypo Sipylō, lat. Magnesia ad Sipylum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lyydiassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Manisan kaupungin paikalla.[4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magnesian poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Lyydiassa Hermos-joen (nyk. Gediz) eteläpuolella noin 32 kilometriä koilliseen Smyrnasta eli nykyisestä İzmiristä. Se oli rakennettu Sipylos-vuoren (nyk. Spil Dağı) luoteisrinteeseen, ja siksi se tunnettiin yleensä nimellä Magnesia Sipyloksen juurella erotuksena Joonian Magnesiasta eli Magnesiasta Maiandroksen varrella. Magnesia sijaitsi merkittävien teiden risteyksessä.[2][3] Kaupungista itään sijaitsi Sardes ja koilliseen Thyateira.[4][5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magnesian varhaishistoriasta ei tiedetä juuri mitään. Kaupunki sai nimensä oletettavasti siitä, että se oli Thessalian Magnesiasta tulleiden asuttajien perustama siirtokunta Joonian Magnesian tavoin.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Magnēs (Μάγνης).[3]
Myöskään kaupungin historiasta arkaaisella tai klassisella kaudella ei tiedetä mitään. Se on nykytutkimuksessa luetteloitu tuon ajan polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta sen todellinen asema tuolloin tunnetaan kuitenkin huonosti.[1]
Vuonna 190 eaa. kaupungin lähellä käytiin Magnesian taistelu, jossa roomalaiset kukistivat lopullisesti Antiokhos III:n. Roomalaisten voiton jälkeen kaupunki antautui näille.[2][3][6] Mithridateen sodissa magnesialaiset olivat Rooman puolella ja puolustautuivat Mithridatesta vastaan.[2][3][7]
Sullan uudistusten jälkeen Magnesialla oli vapaakaupungin (civitas libera) oikeudet.[2][3] Magnesia kärsi monien muiden Vähän-Aasian kaupunkien tavoin tuhoja suuressa maanjäristyksessä keisari Tiberiuksen aikana vuonna 17 jaa., ja sai Roomasta tukea jälleenrakennukseen.[2][3][8] Pausanias oli kotoisin jostakin lähiseudulta, ja kuvaa laajasti aluetta ja sen perinteitä Kreikan kuvauksessaan.[2] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kaksi.[9]
Magnesia oli merkittävä hallintokeskus ja sotilastukikohta edelleen bysanttilaisella keskiajalla. Nykyinen Manisan kaupunki on säilyttänyt antiikin aikaisen kaupungin nimen muuntuneessa muodossa. Se toimi osmanivallan aikana jossakin vaiheessa sulttaanin asuinpaikkana.[2][3]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungista on säilynyt suhteellisen vähän muinaisjäänteitä, ja se tunnetaan melko huonosti. Nykyisen kaupungin turkkilaisaikaisissa rakennuksissa on käytetty paljon antiikin aikaisten rakennusten osia.[2][3] Kaupungissa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[10]
Kaupungin ympäristöstä on tehty lukuisia heettiläisiä löytöjä 1000-luvulta eaa. Niiden oletetaan kertovan siitä, että alue sijoittui heettiläisten valtakunnan länsirajoille. Seudulta on löydetty myös lukuisia lyydialaisperäisten rakennusten, kuten talojen ja vesisäiliöiden, jäänteitä 600–500-luvuilta eaa.[2]
Akpinarissa noin kuusi kilometriä itään nykyisestä Manisasta on kallioon kaiverrettu istuvaa naishahmoa esittävä reliefi. Se on tulkittu Kybeleksi eli Jumalten äidiksi, jonka myös Pausanias mainitsee. Reliefi on heettiläistä alkuperää ja ajoitettu 1200-luvulle eaa. Sen yhteydessä on paneeli, jossa arvellaan olleen hieroglyfikirjoitusta.[2][11] Noin 20 kilometriä Manisasta etelään sijaitsee puolestaan heettiläinen Karabelin kallioreliefi, joka esittää hallitsijaa tai sodanjumalaa. Myös sen yhteydessä on jäänteitä hieroglyfikirjoituksesta.[2]
Aivan Manisan lounaispuolella sijaitsee Pausaniaan mainitsema niin kutsuttu ”Nioben kallio”. Se on luonnon synnyttämä kalliomuodostelma, joka muistuttaa surevaa naista.[2][12]
Lähellä nykyistä Taş Suretia sijaitsee kaksi muistomerkkiä, jotka on tulkittu Pausaniaan mainitsemiksi ”Tantaloksen haudaksi” ja ”Pelopsin valtaistuimeksi”. Tantaloksen hauta, joka on tunnettu nykyaikana myös Pyhän Kharalampoksen hautana, sijaitsee noin 1,5 kilometriä Taş Suretista itään. Pelopsin valtaistuin sijaitsee Pyhän Kharalampoksen haudan ja Spil Dağıin välissä, ja muistuttaa kallioon hakattua istuinta tai alttaria. Pienen matkan päässä Taş Suretista sijaitsee paikka, joka on tulkittu Pausaniaan mainitsemaksi Plastene-äidin (Plastene Mētēr) pyhäköksi.[2][13]
Seudulta tehtyjä esinelöytöjä on Manisan arkeologisessa museossa sekä jonkin verran myös Istanbulin arkeologisessa museossa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”820 Magnesia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MAGNESIA AD SIPYLUM (Manisa) Lydia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Magnesia (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Magnesia Pleiades. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ a b Magnesia ad Sipylum (Lydia) 59 Manisa - Μαγνησία υπό Σιπύλωι ToposText. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ Strabon: Geografika 13. s. 622; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.93; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.2.16, 8.17.16; Pseudo-Skylaks: Periplus s. 37; Titus Livius: Rooman synty 37.37–; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia 2.47; Appianos: Syyrian sodat (Syriaka) 35.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.20.3.
- ↑ Strabon: Geografika 12. s. 579; 13. s. 622; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia 2.47.
- ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.22.4.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.21.3; vrt. Homeros: Ilias 24.615; Sofokles: Antigone 806–816.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.22.3, 5.13.7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnesia Wikimedia Commonsissa
