Maastoyksipyöräily

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maastoyksipyöräilijä Suomessa syksyllä 2018

Maastoyksipyöräily (engl. mountain unicycling) on pyöräilyä maastossa yksipyöräisellä polkupyörällä. Maastoyksipyöräilyssä ajetaan maastossa samaan tapaan kuin tavallisessa maastopyöräilyssä. Ajaa voidaan metsässä poluilla, avokallioilla, hiekkateillä, jäällä, lumessa ja vuorilla[1].

Lajin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastoyksipyöräily syntyi 1980-luvulla itsenäisesti eri yksipyöräilijöiden toimesta jotka opittuaan ajamaan tasaisella, kaipasivat lisää haastetta ja siirtyivät ajamaan maastoon poluille ja vuorille[2]. Yksi maastoyksipyöräilyn pioneereista oli George Peck, joka julkaisi vuonna 1990 opetusvideon "Rough terrain unicycling"[3] joka innoitti muita lajin harrastamiseen. Muita maastoyksipyöräilyn pioneereja ovat mm. John Foss ja Kris Holm.

Välineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksipyörässä ajajan koko paino on yhden renkaan päällä. Tästä syystä tavalliset yksipyöräiset eivät kestä maastoajoa. Maastoyksipyörissä on erittäin vahva akseli, 36-reikäinen vanne, vahvat poljinkammet, kestävä satula, platform-polkimet ja leveä nappularengas. Usein mukana on myös hydraulinen käsijarru, jota käytetään pyörän hidastamiseen jyrkissä alamäissä. Tunnettuja maastoyksipyörien valmistajia ovat mm. Kris Holm[4], Nimbus[5] ja Qu-Ax[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”13 Summits”. Michael Rung (käsikirjoitus). Katsottavissa verkossa.
  2. Revolution One: A Story of Off-Road Unicycling DocumentaryTube. Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)
  3. https://vimeo.com/25585502
  4. https://krisholm.com/
  5. Welcome Nimbus Unicycles. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
  6. https://www.qu-ax.de/en/products/unicycles/?v=f0aa03aaca95