Maanjäristykset Suomessa
Aistein havaittavat maanjäristykset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Suomessa on tapahtunut pieniä järistyksiä, jotka ovat olleet alle 5 Richterin asteikolla. Pohjanmaalla, nykyisessä Kainuun maakunnassa tapahtui vuonna 1626 järistys, jonka takia Paltaniemen kuvakirkko eli Paltamon seurakunnan vanha kirkko jouduttiin rakentamaan uudelleen. Useita pieniä järistyksiä on tapahtunut Perämeren–Kuusamon seuduilla. Pieniä, vain laittein havaittavia järistyksiä mitataan kymmeniä joka vuosi.[1]
Maanjäristysriski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi on seismisesti maailman rauhallisimpia alueita, eikä siellä ole historiallisena aikana tapahtunut laajaa tuhoa aiheuttavia järistyksiä. Yleensä järistysriskiä tietyn suuruisille järistyksille arvioidaan 475 vuoden aikajänteellä. Suomessa tapahtuu 475 vuoden sisään korkeintaan ehkä Mercallin asteikolla luokan V järistyksiä, jollaiset kykenevät rikkomaan ikkunoita. Luokan V järistys tapahtuu silloin Suomessa seuraavan 50 vuoden kuluessa todennäköisyydellä 10 % ja 100 vuoden jaksolla 19 %.[2]
Suomessa sattuu sadassa vuodessa vain 4–5 järistystä, jotka ovat voimakkuudeltaan noin neljän Richterin asteikolla[3]. Noin 500 vuodelta on tietoja noin 500 pienestä järistyksestä Suomessa ja noin kymmenestä[4] suunnilleen viisi järistystä, jotka ovat voimakkuudeltaan 1 Richterin asteikolla.
Suomessa tapahtuvat maanjäristykset keskittyvät Kainuun ja Etelä-Lapin seuduille[5] Oulu–Kuusamo-linjalle[6]. Puolet Suomen maanjäristyksistä tapahtuu Kuusamon-Suomussalmen tienoilla[7]. Maanjäristyksiä esiintyy myös Pohjois-Lapissa, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa[8].
Suomessa on myös suuren järistyksen riski, mutta se on hyvin pieni. Suomessa tilastollinen järistyksen maksimisuuruusluokka on 5,02 Richterin asteikolla, mutta suurempia ja tuhoisampia järistyksiä voi silti Suomessa esiintyä, vaikka ne ovat hyvin harvinaisia[3]. Suomen järistykset ovat yleensä ihmisille ja rakennuksille vaarattomia järistyksiä, voimakkuudeltaan 0,5–3 Richterin asteikolla. Ne havaitaan useimmiten vain mittalaitteilla.
Järistyshistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esihistorialliset maanjäristykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomesta on löydetty jääkauden jälkeisiä siirroksia eli postglasiaalisiirroksia, joiden syntyjäristysten on täytynyt olla suuri.[9] Muutamia tuhansia vuosia sitten uudelleenaktivoituivat Ruostejärven ja Venejärven siirrokset, jotka sijaitsevat Kolarin keskustan itäpuolella. Siirrostörmät ovat korkeimmillaan 7 metriä korkeita. Edellisistä jonkin verran koilliseen sijaitsee Ruokojärven siirros. Kaikki mainitut kolme siirrosta näkyvät hyvin myös satelliittikuvissa.
Jos Fennoskandian korkeimmat siirrostörmät ovat syntyneet yhdessä repeämisessä, ovat nämä tapahtumat vastanneet magnitudin 7–8 maanjäristyksiä. Laajamittaiset maanvieremät ovat toinen aihetodiste tämän suuruusluokan tapauksista. Postglasiaalisiirrokset ovat edelleen seismisesti aktiivisia.[10]
Historialliset maanjäristykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikään Suomen historiassa tapahtunut järistys ei ole ylittänyt viittä Richterin asteikolla. Suomen nykyiset järistykset liittyvät lähinnä Atlantin levenemiseen liittyvistä jännityksistä, jotka purkautuvat yleensä vanhojen siirroslinjojen lähellä.[11] Järistykset ovat yleensä kulku-liuku-tyyppiä.[3] Pohjanmaalla järistyksiä aiheuttaa lisäksi maankohoaminen. Suomen järistykset tapahtuvat yleensä melko lähellä maan pintaa, vain noin 11–15 kilometrin syvyydessä.
Historiallisia Suomessa tapahtuneita maanjäristyksiä ovat muun muassa:
- Pohjanmaan maanjäristys 1626 tapahtui Pohjois-Pohjanmaan-Kainuun alueella. Sen voimakkuus oli 4–5 Richterin asteikolla. Maanjäristys vaurioitti Paltamon kirkkoa, ja se lienee aiheuttanut muutakin vahinkoa. Järistyksen intensiteetti oli Mercallin asteikolla V.[12]
- Perämeren maanjäristys 1882 oli voimakkuudeltaan 4,9 Richterin asteikolla ja se on Suomen historian voimakkain maanjäristys. Joistain savupiipuista putoili tiiliä.[13][14] Järistyksen intensiteetti oli Mercallin asteikolla VI. Myös vuonna 1898 tapahtui samoilla seuduilla pari Suomen mitassa suurehkoa järistystä.[15][16]
- Jyväskylässä magnitudin 4,5 maanjäristys rikkoi ikkunoita marraskuussa 1931. Järistyksen makroseisminen intensiteetti oli VI.[17]
- Sallassa tapahtui helmikuussa 1960 järistys, jonka magnitudi oli 4,0 ja intensiteetti V.[18]
- Lappajärven maanjäristys 1979 oli voimakkuudeltaan 3,8 Richterin asteikolla, ja se on Suomen voimakkain laittein havaittu maanjäristys.[19]
- Kuusamon maanjäristys 2000 on Suomen toistaiseksi voimakkain 2000-luvun maanjäristys. Sen magnitudi oli 3,5.[20]
- Mäntsälän alueella sattui maaliskuussa 2011 magnitudin 2,7 maanjäristys, joka aiheutti esimerkiksi katon halkeamisen ja lasien helinää.[21] Hätäkeskukseen tuli useita soittoja tapahtuneen johdosta.[22]
- Perämeren maanjäristys 2016 oli alueellisesti merkittävä tapaus, ja sen magnitudi oli 4,1. Järistyksen keskus kuitenkin oli meren alla Ruotsin aluevesillä. Mikäli sen keskus olisi ollut Suomen puolella, se olisi ollut voimakkain Suomessa laittein havaittu.[20]
- Lumijoella tapahtui joulukuussa 2017 magnitudin 3,3 maanjäristys.[20]
- Enontekiöllä tapahtui 22.7.2022 2,8 magnitudin maanjäristys.[23]
- Inarissa tapahtui 2.8.2022 Inarin kirkonkylästä 20 km itään 2,0 magnitudin maanjäristys.[24][25]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maanjäristykset Suomessa Seismologian instituutti. Viitattu 7.2.2013.
- ↑ Ympäristö ja geofysiikka, Juhani Kakkuri, Sven-Erik Hjelt, s. 159, Ursan julkaisuja, 76m
- ↑ a b c Juhani Kakkuri: Planeetta Maa. Ursa Helsinki 1991, Ursan julkaisuja 42, ISBN 951-9269-56-8, ISSN 0357-7937, Luku 6 maanjäristykset, osio Suomen maanjäristykset s. 74.
- ↑ Kalle Taipale, Jouko T. Parviainen: Jokamiehen geologia, s. 31.
- ↑ http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=GE3_-_Endogeeniset_hasardit Endogeeniset hasardit
- ↑ Jokamiehen geologia, sivu 30
- ↑ http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suomi.html
- ↑ Jokamiehen geologia, s. 31.
- ↑ http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=GE3_-_Endogeeniset_hasardit
- ↑ Ilmo T. Kukkonen, Maria V.S. Ask, Odleiv Olesen: Postglacial Fault Drilling in Northern Europe: Workshop in Skokloster, Sweden. Scientific Drilling, 1.3.2011, nro 11, March 2011. doi:10.2204/iodp.sd.11.08.2011. ISSN 1816-8957. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Maanjäristysten lähdemekanismit (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juhani Kakkuri: Planeetta Maa, s. 73.
- ↑ http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/vastauksia.html (Arkistoitu – Internet Archive) Vastauksia kysymyksiin Kysymyksiä Suomen maanjäristyksistä
- ↑ Maanjäristys. Aamulehti, 1.7.1882, nro 52, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.7.2014.
- ↑ Maanjäristys Pohjanmaalla. Päivälehti, 6.11.1898, nro 258A, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.7.2014.
- ↑ Maanjäristyksestä. Uusi Suometar, 6.12.1898, nro 283, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.7.2014.
- ↑ http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/03/210740
- ↑ http://www.seismo.helsinki.fi/fi/havainto/maanjaristykset/suomenlista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/perustietoa/onkosuomessa.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Veräjänkorva, Arto: Maa järisi keväällä 2016 paljon rajummin kuin viime yönä, mutta ennätyslukemat jäivät ruotsalaisten nimiin 8.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ Lukijat järistyksestä: Lasit helisivät ja seinät tärisivät Iltalehti. 19.3.2011. Arkistoitu 21.3.2011. Viitattu 19.3.2011.
- ↑ Marjaana Toivakainen: Etelä-Suomea vavisutti pieni maanjäristys MTV3.fi. 19.3.2011. Viitattu 19.3.2011.
- ↑ Joona Laukkanen: Enon¬tekiöllä jyrisi aamulla – asian¬tuntija vahvistaa: Se oli maan¬järistys Ilta-Sanomat. 22.7.2022. Helsinki: Sanoma Oyj. Viitattu 22.7.2022.
- ↑ Seismologian instituutti helsinki.fi. 3.8.2022. Viitattu 4.8.2022.
- ↑ Vuoden toiseksi voimakkain suomalainen maanjäristys tapahtui viime yönä. 3.8.2022. Twitter. Viitattu 4.8.2022.