Maanalainen kaupunki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Montrealin maanalaista kaupunkia, Bonaventuren metroasemaa,

Maanalainen kaupunki on joukko yhdistettyjä alueita, jotka on rakennettu maanpinnan alle. Tilojen tarkoitus voi olla tuoda suojaa, toimistotiloja tai asuintiloja. Maanalaisia kaupunkeja voivat olla julkisen liikenteen tilat, mausoleumit, kellari, vesisäiliöt tai salaojitukset. Historiallisia maanalaisia kaupunkeja ovat katakombit. Useat historialliset maanalaiset kaupungit ovat suosittuja turistikohteita[1].

Termillä viitataan usein nykyisiin moderneissa suurkaupungeissa sijaitseviin alueisiin ja niitä yhdistäviin tunneleihin, joissa voi sijaita kauppakeskuksia, toimistotiloja, väestönsuojia, metroasemia tai muita palveluita[2]. Sisäänkäynti voi olla maanpäällisistä rakennuksista, joita tunnelit yhdistävät, tai maanalaisilla kaupungeilla voi olla omia sisäänkäyntejä.

Maanalaiset kaupungit ovat hyödyllisiä etenkin erittäin kylmissä tai kuumissa ilmastoissa, sillä maanalaiset tilat mahdollistavat ympärivuotisen toiminnan kontrolloidussa ilmastossa. Myös maailman suurkaupungeissa on kiinnostusta asuintilojen laajentamisesta maan alle.[3]selvennä

Ehkäpä tunnetuimpia maanalaisia kaupunkeja ovat Kanadan Montrealissa sijaitseva RÉSO ja Guinnesin ennätysten kirjan mukaan suurin maanalainen kauppakeskus Montrealin PATH, jossa on 371 600 m2 myymälätilaa.[4]

Helsingin maanalainen kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin maanalaiseen kaupunkiin kuuluvat Asematunneli, Rautatientorin ja Kampin metroasemat ja liiketiloja. Kampin metroasema on yhteydessä Kampin kauppakeskukseen, ja maan alla sijaitsevat esimerkiksi pitkän matkan bussiterminaali ja suuri parkkihalli. Maanalainen yhteys löytyy myös Sokokselle ja Stockmannille.[5]

Myös Kaisaniemen, Hakaniemen ja Sörnäisten metroasemien yhteydestä löytyy samankaltaisia, mutta pienempiä maanalaisia tiloja. Helsingissä maan alla sijaitsee myös ostoskäytäviä, tietokonehalleja, liikuntapaikkoja, kaukolämpöputkia, metro- ja huoltotunneleita sekä parkkitiloja.[6] Helsingin maanalainen yleiskaava on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]