Maan vastakappale

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreikan "antichthon" tarkoittaa sananmukaisesti vastamaata.

Maan vastakappale eli Vastamaa on hypoteettinen aurinkokunnan kappale, joka olisi aina päinvastaisella puolella Aurinkoa tai eräiden muinaiskreikkalaisten filosofien olettamaa Keskustulta kuin Maa.

Filolaoksen teoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastamaan olemassaolon mahdollisuutta pohti ensimmäisenä kreikkalainen pytgagoralainen filosofi ja matemaatikko Filolaos. Hänen mukaansa Vastamaa kiersi Keskustulta samalla etäisyydellä ja samalla nopeudella kuin Maa ja olisi aina tarkoin päinvastaisella puolella Keskustulta kuin Maa.[1] Täten sitä ei Maasta käsin koskaan nähdä.

Aristoteleen mukaan Filolaoksella oli kaksi aihetta olettaa, että tällainen Maan vastakappale oli olemassa. Sen avulla yritettiin selittää, miksi kuunpimennys on joskus havaittavissa silloinkin, kun sekä Kuu että Aurinko ovat horisontin yläpuolella, sillä ei tiedetty, että tämä aiheutuu valon taittumisesta ilmakehässä[1][2]. Toisena aiheena oli, että tällä tavoin taivaankappaleiden lukumääräksi saatiin täysi kymmenen, jota pythagoralaiset pitivät täydellisenä lukuna.[1][3]

Pythagoralaiset hylkäsivät oletuksensa Keskustulesta ja samalla myös Vastamaasta pian Platonin ajan jälkeen.[1]

Nykyaikaisia käsityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyseisenlainen planeetta on toistuva teema Science fictionissa ja Ufo-havainnoissa, mutta nykyisin tiedetään, ettei sitä kuitenkaan voi olla olemassa. Vaikka se ei olisi paljain silmin nähtävissä, se pystyttäisiin havaitsemaan muin keinoin. Sen painovoiman pitäisi vaikuttaa muihin aurinkokunnan kappaleisiin[4], ja lisäksi aurinkokunnan sisäosiin lähetetyt luotaimet olisivat kyenneet havaitsemaan maapallon kokoisen kappaleen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Bertrand Russell: ”Kreikan varhainen astronomia ja matematiikka”, Länsimaisen filosofian historia poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti. 1. osa : Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia, 1. osa, s. 239. Suom. J. A. Hollo. WSOY, 1967.
  2. Aristoteles: ”Taivaasta, II kirja, 13. luku (239b18–25)”, Taivaasta; Syntymisestä ja häviämisestä, s. 52. Suom. Pertti Pohjanlehto. Gaudeamus, 2003. ISBN 951-662-872-9.
  3. Aristoteles: ”I kirja, 5. luku (kpl 986a8-12)”, Metafysiikka, s. 17. Suom. Tuija Jatakari, Kati Näätäsaari, Petri Pohjanlehto. Gaudeamus, 1990. ISBN 951-662-492-8.
  4. Counter Earth TV Tropes. Viitattu 13.3.2017.
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.