Maakkiat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maakkiat
Maackia fauriei -lajin kukinto
Maackia fauriei -lajin kukinto
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Tribus: Sophoreae
Suku: Maakkiat Maackia
Rupr.
Synonyymit
  • Buergeria Miq.
Katso myös

  Maakkiat Wikispeciesissä
  Maakkiat Commonsissa

Maakkiat[1] (Maackia) on hernekasvien heimon Faboideae-alaheimoon kuuluva kasvisuku, joka on kotoisin Itä-Aasiasta. Sukuun kuuluvaa maakkiaa (Maackia amurensis) käytetään koristekasvina lauhkealla vyöhykkeellä.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakkia (Maackia amurensis)

Kasvutapa ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakkiat ovat kesävihantia puita ja pensaita, joiden harmaanruskeassa kuoressa on pitkähköjä, ruskeita korkkiraitoja. Lehtihangoissa sijaitsevat silmut ovat kooltaan 5–7 millimetriä, leveän munanmuotoisia ja teräväkärkisiä; niitä peittää kaksi päällekkäistä, tummanvioletinruskeaa ja valkokarvaista silmusuomua. Kärkisilmut puuttuvat, mutta subterminaalisilmut voivat olla niiden paikalla.selvennä

Maakkioiden vastakkaiset tai vuorottaiset lehdet jakautuvat lehtiruotiin ja päätöparisen parilehdykkäiseen lehtilapaan. Vastakkaiset lehdykät ovat lyhytruotisia. Korvakkeet puuttuvat.

Kukat ja hedelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukat kasvavat pystyissä, tiheissä terttumaisissa kukinnoissa, jotka ovat tavallisesti versojen kärjissä. Kukinnot kasvavat yksittäin tai suurissa huiskilomaisissa kerrannaiskukinnoissa. Kukissa on suojuslehtiä. Kellomaisilla, viisiteräisillä kukilla on kaksinkertainen kehä. Verhiö on viisihampainen. Herneenkukkaa muistuttava teriö vaihtelee väriltään valkoisesta vihertävänvalkoiseen. Kymmenen hedettä ovat kasvaneet tyvistään yhteen. Huomattavan karvainen, yksittäinen emi sisältää vain muutaman siemenaiheen. Vartalo on hieman taipunut, luotti pieni ja terminaalinen.

Suorat tai taipuneet palot ovat pituudeltaan 3,5–5 senttimetriä, pitkähköjä tai voimakkaasti litistyneitä ja sisältävät yhdestä viiteen siementä. Vaaleanruskeat siemenet ovat pitkiä ja litteitä, soikeita ja kuuden millimetrin pituisia.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakkiat kasvavat luonnonvaraisina Itä-Aasiassa.[2] Noin kahdestatoista lajista seitsemää esiintyy Kiinassa; näistä kuusi esiintyy ainoastaan siellä.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun Maackia kuvasi ensimmäisenä Franz Josef Ruprecht vuonna 1856.[3] Suku kuuluu hernekasvien heimon Faboideae-alaheimon Sophoreae-tribukseen. Suku on saanut nimensä venäläisen luonnontieteilijän Richard Maackin (1825–1886) mukaan.

Maakkioiden sukuun kuuluu 9–12 lajia:

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuun kuuluvaa maakkiaa (Maackia amurensis) käytetään koristekasvina lauhkealla vyöhykkeellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maakkiat – Maackia Laji.fi. Viitattu 21.7.2022.
  2. Maackia Rupr. Plants of the World Online. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  3. Maackia Rupr. GBIF. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Maackia