Lentopallon maailmanliiga

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Maailmanliiga)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lentopallon maailmanliiga on kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n järjestämä korkeatasoinen miesten lentopallon maajoukkueiden kilpailu. Kilpailu on järjestetty joka vuosi vuodesta 1990 lähtien.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanliiga perustettiin vuonna 1990 tarkoituksena markkinoida lentopalloa suurelle yleisölle. Aikaisemmin maailmanluokan maajoukkueturnauksia pelattiin vain usean vuoden välein MM-kisoissa ja kesäolympialaisissa. Maailmanliigassa tarkoituksena on, että joukkueet kohtaavat alkukierroksilla toisensa kotona ja vieraissa ja laji saa näin näkyvyyttä paikallisen yleisön keskuudessa sekä tiedotusvälineissä. Runsaan kymmenen vuoden aikana maailmanliiga osoittautui menestyväksi konseptiksi ja kisassa jaettavat palkintorahat kasvoivat vuoden 1990 miljoonasta dollarista vuoteen 2004 mennessä 13 miljoonaan. Maailmanliigan menestyksen seurauksena FIVB käynnisti vuonna 1993 naisille vastaavantapaisen kilpailun, Grand Prix’n, joka saavutti melko suurta suosiota erityisesti Itä-Aasiassa, mutta ei kuitenkaan maailmanlaajuisesti vastannut odotuksia.

Kilpailusysteemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanliigaan pääsystä ei aiemmin järjestetty minkäänlaista kilpailumuotoista karsintaa, vaan FIVB kutsui osallistuvat 16 joukkuetta. Vuoden 2010 Maailmanliigaan karsittiin ja Saksa ja Egypti saivat paikat karsintojen kautta. Ehtona on, että kukin osallistuva maa järjestää paikallisen näkyvyyden tiedotusvälineissä ja otteluiden televisioinnin suorina lähetyksinä. Joukkueet jaetaan alkulohkoihin, joiden kaikki joukkueet kohtaavat toisensa neljästi (kaksi kertaa kotona ja kaksi kertaa vieraissa), siten, että kaksi ottelua pelataan saman viikonlopun aikana. Alkusarjan jälkeen lohkojen parhaat joukkueet etenevät jossakin tietyssä paikassa järjestettävään lopputurnaukseen. Esimerkiksi vuonna 2010 joukkueet jaettiin neljään neljän joukkueen lohkoon. Argentiinassa järjestettyyn lopputurnaukseen pääsivät isäntämaan joukkueen lisäksi lohkojen voittajajoukkueet sekä paras lohkokakkonen.

Vuodeksi 2012 pelisysteemiä muutettiin hieman. Jokainen lohkon neljästä maasta järjesti vuorollaan turnauksen, jossa kaikki lohkon joukkueet kohtasivat kertaalleen toisensa. Viikonloppua kohti tuli näin ollen kolme ottelua per joukkue ja peliviikonloppujen määrä putosi kuudesta neljään.

Vuonna 2013 pelatiin kolmessa kuuden joukkueen lohkossa, joista kahteen ensimmäiseen sijoitettiin parhaat maat. Joukkueet kohtasivat viikonlopun aikana toisensa kahdesti eli alkulohkoihin tuli kymmenen ottelua. Lopputurnauksen selvisi isäntämaa Argentiina, lohkojen A ja B kaksi parasta sekä C-lohkon voittaja eli kaikkiaan kuusi maata.

Kaudeksi 2014 joukkuemäärä nostettiin 28:an ja joukkueet jaettiin kolmeen kategoriaan. Finaaliturnaukseen selvisi viisi ykkösryhmän joukkuetta ja kakkosryhmän final four -turnauksen voittaja. Kolmosryhmässä ratkaistiin vain ryhmän voitto. Ykkös- ja kakkosryhmässä joukkueet kohtasivat toisensa kaikkiaan neljä kertaa, kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Ottelut pelattiin kahden ottelun sarjoissa saman viikonlopun aikana. Kolmosryhmässä pelattiin kummassakin lohkossa kaksi turnausta, joissa joukkueet kohtasivat jokainen toisensa. Ottelumäärät joukkuetta kohti alkulohkoissa olivat ykkös- ja kakkosryhmässä 12 ja kolmosryhmässä 6. Vuonna 2015 pelattiin samankaltaisella systeemillä.

Vuoden 2016 maailmanliiga pelattiin edelleen kolmessa ryhmässä. Kukin ryhmä muodosti kuitenkin vain yhden lohkon, mutta kaikki joukkueet eivät kohdanneet toisiaan ja toisaalta jotkut kohtasivat kahteen otteeseen. Otteluita alkusarjassa tuli kullekin joukkueelle ykkös- ja kakkosryhmässä yhdeksän, kolmosryhmässä kuusi. Ykkösryhmän viisi parasta ja isäntäjoukkue Puola ratkoivat maailmanliiganvoiton lopputurnauksessa. Kakkosryhmän kolme parasta ja isäntämaa Portugali pelasivat kakkosryhmän lopputurnauksesta, mutta tällä kertaa turnauksen voittaja ei päässyt maailmanliigan lopputurnaukseen. Kakkosryhmän mestaruuden vei Kanada. Kolmosryhmä pelattiin vastaavalla tavalla ja Saksassa pelatun lopputurnauksen voitti Slovenia. Ryhmien voittajilla on mahdollisuus nousta ylempään ryhmään kaudelle 2017.

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italia dominoi 1990-luvulla Maailmanliigaa voittamalla heti kolme ensimmäistä turnausta vuosina 1990, 1991 ja 1992. Vuonna 1993 São Paulossa järjestetyissä kisoissa isäntäjoukkue ja olympiavoittaja Brasilia oli finaalissa niukasti parempi. Se ei kuitenkaan haitannut Italian ylivoimaa, sillä joukkue otti jälleen voitot vuosina 1994 ja 1995.

Puolan Katowicen Spodek-hallissa on pelattu lopputurnaus vuosina 2001 ja 2007.

Vuonna 1996 olympiavoittajaksi jyrännyt Hollanti voitti Italian finaalissa tiukasti 3-2, mutta Italia otti jälleen maailmanliigan pystin haltuunsa vuonna 1997. Vuonna 1998 voittaja oli Kuuba, mutta Italia voitti vielä kaksi peräkkäistä mestaruutta 1999 ja 2000.

Ennen vuotta 2000 maailmanliigaa oli pelattu 11 kertaa ja Italia oli voittanut niistä peräti kahdeksan. Vuonna 2001 Brasilia otti voiton finaalissa ja sen jälkeen se on napannut Italialta hallitsevan maajoukkueen aseman haltuunsa. Brasilia on voittanut liigan vuosina 2001, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2009, olympiakultaa Ateenassa 2004 ja MM-kultaa vuosina 2002 sekä 2006. Vuoden 2002 Maailmanliigan voitto meni Venäjälle, kun taas Yhdysvallat otti historiansa ensimmäisen voiton vuonna 2008.

Vuonna 2015 maailmanliigan voitti Ranskan joukkue, joka pelasi kakkosryhmässä ja selviytyi maailmanliigan lopputurnaukseen voitettuaan ensiksi oman ryhmänsä lopputurnauksen. Kaikkiaan Ranska voitti kauden aikana 17 ottelua ja hävisi ainoastaan lopputurnauksen alkulohko-ottelussa Yhdysvalloille.

Vuonna 2016 aiemmin viisi kertaa hopealle sijoittunut Serbian joukkue onnistui voittamaan ensimmäisen maailmanliigan mestaruutensa. Kesällä 2017 Ranska voitti toisen maailmanliigan mestaruutensa ja ensimmäisen mitalisijansa saavutti kolmanneksi sijoittunut Kanada.


Mitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Lopputurnauksen järjestäjäkaupunki Kultaa Hopeaa Pronssia
1990 JapaniOsaka, Japani ItaliaItalia AlankomaatAlankomaat BrasiliaBrasilia
1991 ItaliaMilano, Italia ItaliaItalia KuubaKuuba NeuvostoliittoNeuvostoliitto
1992 ItaliaGenova, Italia ItaliaItalia KuubaKuuba YhdysvallatYhdysvallat
1993 BrasiliaSão Paulo, Brasilia BrasiliaBrasilia VenäjäVenäjä ItaliaItalia
1994 ItaliaMilano, Italia ItaliaItalia KuubaKuuba BrasiliaBrasilia
1995 BrasiliaRio de Janeiro, Brasilia ItaliaItalia BrasiliaBrasilia KuubaKuuba
1996 AlankomaatRotterdam, Alankomaat AlankomaatAlankomaat ItaliaItalia VenäjäVenäjä
1997 VenäjäMoskova, Venäjä ItaliaItalia KuubaKuuba VenäjäVenäjä
1998 ItaliaMilano, Italia KuubaKuuba VenäjäVenäjä AlankomaatAlankomaat
1999 ArgentiinaMar del Plata, Argentiina ItaliaItalia KuubaKuuba BrasiliaBrasilia
2000 AlankomaatRotterdam, Alankomaat ItaliaItalia VenäjäVenäjä BrasiliaBrasilia
2001 PuolaKatowice, Puola BrasiliaBrasilia ItaliaItalia VenäjäVenäjä
2002 BrasiliaBelo Horizonte, Brasilia VenäjäVenäjä BrasiliaBrasilia Serbia ja MontenegroJugoslavia
2003 EspanjaMadrid, Espanja BrasiliaBrasilia Serbia ja MontenegroSerbia ja Montenegro ItaliaItalia
2004 ItaliaRooma, Italia BrasiliaBrasilia ItaliaItalia Serbia ja MontenegroSerbia ja Montenegro
2005 Serbia ja MontenegroBelgrad, Serbia ja Montenegro BrasiliaBrasilia Serbia ja MontenegroSerbia ja Montenegro KuubaKuuba
2006 VenäjäMoskova, Venäjä BrasiliaBrasilia RanskaRanska VenäjäVenäjä
2007 PuolaKatowice, Puola BrasiliaBrasilia VenäjäVenäjä YhdysvallatYhdysvallat
2008 BrasiliaRio de Janeiro, Brasilia YhdysvallatYhdysvallat SerbiaSerbia VenäjäVenäjä
2009 SerbiaBelgrad, Serbia BrasiliaBrasilia SerbiaSerbia VenäjäVenäjä
2010 ArgentiinaCórdoba, Argentiina BrasiliaBrasilia VenäjäVenäjä SerbiaSerbia
2011 PuolaGdańsk, Puola VenäjäVenäjä BrasiliaBrasilia PuolaPuola
2012 BulgariaSofia, Bulgaria PuolaPuola YhdysvallatYhdysvallat KuubaKuuba
2013 ArgentiinaMar del Plata, Argentiina VenäjäVenäjä BrasiliaBrasilia ItaliaItalia
2014 ItaliaFirenze, Italia YhdysvallatYhdysvallat BrasiliaBrasilia ItaliaItalia
2015 BrasiliaRio de Janeiro, Brasilia RanskaRanska SerbiaSerbia YhdysvallatYhdysvallat
2016 PuolaKrakova, Puola SerbiaSerbia BrasiliaBrasilia RanskaRanska
2017 BrasiliaCuritiba, Brasilia RanskaRanska BrasiliaBrasilia KanadaKanada

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa Kulta Hopea Pronssi Yhteensä
Brasilia Brasilia 9 7 4 20
Italia Italia 8 3 4 15
Venäjä Venäjä 3 5 6 14
Yhdysvallat Yhdysvallat 2 1 3 6
Ranska Ranska 2 1 1 4
Kuuba Kuuba 1 5 3 9
Serbia/Jugoslavia Serbia (entinen Jugoslavia) 1 5 3 9
Alankomaat Alankomaat 1 1 1 3
Puola Puola 1 0 1 2
Kanada Kanada 0 0 1 1
Neuvostoliitto Neuvostoliitto 0 0 1 1

Osallistuneet maat kautta aikojen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puola on osallistunut Maailmanliigaan 20 kertaa
Maa Osallistunut Viimeisin
Brasilia Brasilia 28 2017
Italia Italia 28 2017
Kuuba Kuuba 26 2016
Venäjä Venäjä (aik. Neuvostoliitto ja Itsenäisten valtioiden yhteisö) 26 2017
Japani Japani 24 2017
Ranska Ranska 22 2017
Alankomaat Alankomaat 21 2017
Yhdysvallat Yhdysvallat 20 2017
Bulgaria Bulgaria 20 2017
Puola Puola 20 2017
Serbia Serbia (aik. Serbia-Montenegro ja Jugoslavia) 20 2017
Argentiina Argentiina 19 2017
Etelä-Korea Etelä-Korea 19 2017
Kiina Kiina 18 2017
Espanja Espanja 15 2017
Portugali Portugali 14 2017
Saksa Saksa 13 2017
Suomi Suomi 13 2017
Kreikka Kreikka 13 2017
Kanada Kanada 11 2017
Venezuela Venezuela 9 2017
Egypti Egypti 7 2017
Australia Australia 5 2017
Tšekki Tšekki 5 2017
Iran Iran 5 2017
Puerto Rico Puerto Rico 4 2016
Belgia Belgia 4 2017
Meksiko Meksiko 4 2017
Slovakia Slovakia 4 2017
Tunisia Tunisia 4 2017
Turkki Turkki 4 2017
Kazakstan Kazakstan 3 2017
Montenegro Montenegro 3 2017
Kiinan Taipei 2 2017
Slovenia Slovenia 2 2017
Qatar Qatar 2 2017
Viro Viro 1 2017
Itävalta Itävalta 1 2017

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]