Maailman hauskin vitsi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maailman hauskin vitsi (engl. The Funniest Joke in the World) on brittiläisessä komediasarjassa Monty Pythonin lentävä sirkus nähty sketsi. Se on yksi sarjan tunnetuimpia sketsejä ja esitettiin alkujaan sarjan ensimmäisessä jaksossa 5. lokakuuta 1969. Sketsin lyhyempi versio sisältyy myös vuonna 1971 valmistuneeseen elokuvaan Elämä on Pythonia.

Sketsin aiheena on vitsi, joka on niin hauska, että jokainen sen kuullut kuolee nauruun. Vitsin sisältöä ei sketsin aikana paljasteta katsojille. Sketsissä kuullaan vitsin ”saksankielinen käännös”, joka ei todellisuudessa tarkoita saksaksi mitään.

Sketsin kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sketsin alussa Ernest Scribbler (Michael Palin) kirjoittaa kotonaan paperilapulle keksimänsä vitsin, jolle alkaa nauraa hysteerisesti ja kuolee nauruun. Pian paikalle ilmestyy hänen äitinsä (Eric Idle), joka järkyttyy nähdessään poikansa kuolleen ja ryhtyy lukemaan itsemurhaviestiksi luulemaansa lappua, kuollen pian itsekin nauruun. Myöhemmin televisioryhmä saapuu paikalle raportoimaan vaarallisesta vitsistä. Kaksi konstaapelia yrittää takavarikoida vitsin Scribblerin talosta. Hekin saavat surmansa luettuaan vitsin vahingossa, mutta toinen onnistuu ennen kuolemaansa kantamaan lapun pihalle saakka. Pian Britannian armeija kuulee tappavasta vitsistä ja alkaa käyttää sitä salaisena aseena sotatoimiin.

Tässä vaiheessa tarina siirtyy selittämättömästi toisen maailmansodan aikaan. Britit ovat kääntäneet vitsin sana kerrallaan saksaksi ja sitä huudatetaan Ardennien taistelun aikana rintamalla kovaäänisistä vihollisen puolelle, jolloin saksalaissotilaat kuolevat nauruun. Gestapo yrittää kiduttamalla saada sotavangiksi jääneen englantilaisen sotilaan (Michael Palin) paljastamaan vitsin. Kun sotilas kertoo vitsin saksaksi, kuulustelijan apulainen kuolee välittömästi nauruun, mutta tyhmä kuulustelija (John Cleese) kuolee vasta hieman myöhemmin tajuttuaan vitsin viiveellä. Saksalaiset kehittävät oman englanninkielisen vastavitsin, jota lähetetään häiriölähetyksenä brittiläisillä radiotaajuuksilla. Saksalaisten vitsi on kuitenkin kehno sanaleikki, joka ei naurata ketään. Lopussa sketsi muuttuu dokumentiksi, jossa juontaja (Eric Idle) kertoo, että maailman hauskimman vitsin viimeiset kappaleet haudattiin sodan jälkeen syrjäiseen paikkaan. Paikalla on hautakivi, jossa lukee ”To the Unknown Joke” (”tuntemattomalle vitsille”).