Foolihappo

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta M-vitamiini)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Foolihappo
Folic acid
Folic acid
Yleistä
Systemaattinen nimi N-[4(2-amino-4-hydroksi-
pteridin-6-ylmetyyliamino)-
bentsyyl]-L(+)-glutamiinihappo (tarkista).
Muita nimiä Vitamiini B9, Vitamiini M
Molekyylikaava C19H19N7O6
Rakennekaava C1=CC(=CC=C1C(=O)NCCCC(=O)
(O)C(=OONCC2= CN=)C3C(=N2)C(=O)N=C(N3)N
Molekyylipaino 441,1396 g/mol
Ulkomuoto kelta-oranssi
kidemäinen jauhe
CAS-numero 59-30-3
Ominaisuudet1
Tiheys Olomuoto  ? g/cm³
kiinteä
Sulamispiste 250 °C (523 K)
Happovakiot pKa1 2,3
pKa2 8,3
Rotaatio [α]D +23°
0,5% 0,1 M NaOH:ssa
Vesiliukoisuus 8,5023 g/100 ml
(20 °C:ssa)
Liukoisuus etanoliin,
eetteriin ja asetoniin
liukenematon
Vaarallisuus
ei toksinen
ei syttyvä
R/S lausekkeet R: - S: 24/25
Muut yhdisteet
Suolat natriumfolaatti
1) tiedot perustilassa (25 °C, 100 kPa),
jos muuta ei mainita

Foolihappo (B9-vitamiini) on muun muassa ihmisen punasolumuodostukselle välttämätön, B-vitamiineihin lukeutuva aine (tai aineryhmä, jolloin mukaan luetaan myös samoin vaikuttavat lähisukuiset aineet). Foolihapon suoloja, folaatteja, on ravinnossa. Niiden määrä vähenee ravintoa kuumennettaessa. Folaatin runsas saanti ruoasta on turvallista. Foolihappo on vitamiinin synteettinen muoto, jota on täydennetyissä elintarvikkeissa ja ravintovalmisteissa.[1] Foolihappo toimii homokysteiinin antagonistina (vastavaikuttajana).

Folaatin tarve ja saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parsa on hyvä foolihapon lähde.

Folaatti on yhteinen nimi kaikille ruoassa oleville yhdisteille, joilla on foolihapon biologinen aktiivisuus. Foolihappo on vitamiinin synteettinen muoto, jota on täydennetyissä elintarvikkeissa ja ravintovalmisteissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan folaattia tulisi saada 300 µg/vrk ja raskaana olevien tai imettävien naisten 500 µg/vrk.[1]

Saanti ravinnosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravitsemussuositukset suosittelevat lisäämään täysjyväviljavalmisteita, tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja riittävän folaatin saannin varmistamiseksi.

Suomessa folaattien saanti ruokavaliosta on normaalisti niukkaa, mutta riittävää, eikä lisälle yleensä ole tarvetta.[2][3] Suomalaiset naiset saavat folaattia keskimäärin 234 µg/vrk ja miehet 270 µg/vrk. Merkittävä osa väestöstä saakin vähemmän kuin keskimääräinen tarve olisi, joskin ravintoainevalmisteita syövillä tilanne on jonkin verran parempi. Suomalaisten saavat folaatin pääosin viljavalmisteista (erityisesti täysjyväviljasta) sekä kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Ravinnossa keskeisiä lähteitä ovat vihreät vihannekset, paprika, leseet, naudan maksa ja munankeltuainen. Vihreistä vihanneksista erityisesti parsa on hyvä foolihapon lähde.[4]

Ylisuuren saannin haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylisuurista määristä foolihappoa saattaa jatkuvassa käytössä aiheutua muun muassa heikotusta ja pahoinvointia. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on määritellyt ravintoainevalmisteena tai täydennyksen muodossa saatavan foolihapon suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi 1 mg/vrk (ravinnosta saatavalle folaatille rajaa ei ole määritelty).[1]

Tarve saattaa kasvaa sairauksien aikana, toipilaana, raskauden ja imetyksen aikana tai kovassa fyysisessä rasituksessa. Lisäksi yksipuolinen ravinto, epäsäännölliset elämäntavat, dieetti- ja laihdutuskuurit lisäävät täydennystarvetta.

Yhteisvaikutuksia muiden ravinteiden kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Foolihappo toimii kiinteässä yhteistyössä B12-vitamiinin kanssa. C-vitamiinin, raudan tai sinkin puutos saattavat heikentää foolihapon hyväksikäyttöä elimistössä.

Terveysvaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydän- ja verisuonitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtenä kiistan aiheena on foolihapon merkitys sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, mutta uusimmissa meta-analyyseissa näyttäisi foolihapon kannatus olevan voitolla. Niiden mukaan foolihappolisä näyttäisi edistävän valtimoiden sisäseinämän endoteelin toimintaa, mikä vähentäisi valtimonkovettumataudin[5] ja aivohalvauksen riskiä[6]. Lancetissa julkaistun 8 tutkimusta käsittäneen meta-analyysin mukaan foolihappolisä vähensi aivohalvauksen riskiä ylipäätään 18 % ja noin 25 % alaryhmässä, joka oli ottanut foolihappoa ravintolisänä yli kolme vuotta tai asui alueilla, joissa foolihappoa lisättiin elintarvikkeisiin. Tässä alaryhmässä veren homokysteiinin pitoisuus väheni 20 % tai enemmän ja se korreloi aivohalvausten vähenemiseen.lähde?

Raskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Foolihappolisän syöntiä suositellaan naisille, jotka suunnittelevat raskautta, koska sen on havaittu vähentävän raskauden aikaisia komplikaatioita.[7] Lisää suositellaan otettavaksi 0,4 mg viimeistään kolme kuukautta ennen suunnitellun raskauden alkamista.[8]

Foolihapon puutos on suurin yksittäinen synnynnäisen spina bifida -epämuodostuman aiheuttaja.[9] Keskimäärin nuorten naisten kannattaa siis lisätä folaattien saantia ravinnosta tai ottaa niitä ravintolisänä.

Foolihapon saantisuositus Yhdysvalloissa ja Kanadassa on 400 µg päivässä, ja näissä maissa foolihappoa on lisätty jauhoihin vuodesta 1996. Sinä aikana on hermostoputken sulkeutumishäiriöihin liittyvien sikiövaurioiden (spina bifida ja anenkefalia) määrä vähentynyt merkittävästi.[10] Foolihappoa on alettu lisätä jauhoihin myös Chilessä ja leipään Unkarissa, joka on EU:ssa ainoa maa, jossa foolihappoa lisätään elintarvikkeisiin.

Mahdolliset haittavaikutukset ja riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B-ryhmän vitamiineihin luettavasta foolihaposta ei erään tutkimuksen mukaan näytä olevan odotettua apua sydänsairauksien ja syövän ehkäisyyn. Tämän norjalaistutkimuksen mukaan foolihappo ja B12-vitamiini yhdessä saattavat lisätä syövän ja syöpäkuolleisuuden riskiä.[11] Vaikka ne yhdessä vähentävät homokysteiinia, väheneminen ei vuonna 2014 julkaistun hollantilaisen tutkimuksen mukaan estä muistin heikkenemistä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 16.5.2014.
  2. Susanna Raulio ja Annika Nurttila: Elintarvikkeiden täydentäminen foolihapolla 18.12. 2001. Evl.fi. Viitattu 2.7.2009.
  3. Tutkijat varoittavat Isossa-Britanniassa foolihapolla täydentämisestä Ruokatieto. 2007. Viitattu 2.7.2009.
  4. Helldán, Anni, Raulio, Susanna ym. (toim.): Finravinto 2012 -tutkimus 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.3.2014.
  5. de Bree A, van Mierlo LA, Draijer R. Folic acid improves vascular reactivity in humans: a meta-analysis of randomized controlled trials. American Journal of Clinical Nutrition. 2007;86,3, 610-617 Abstract
  6. Meta-Analysis Suggests Folic Acid Reduces Risk for Initial Stroke MedScape Medical News
  7. Riikka Haikarainen: Raskautta suunnittelevien naisten kannattaa syödä foolihappolisää Helsingin Sanomat. 1.7.2009. Viitattu 1.7.2009.
  8. Foolihappolisää suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville, Helsingin sanomat s. C 10 22.10.2011
  9. Jolma, Mirjami: Mistä MMC johtuu? metachronos.fi. Viitattu 3.6.2008. (suomeksi)
  10. Kolaski, Kat: Myelomeningocele 20.4.2006. eMedicine. (englanniksi)
  11. Duodecim, Iltalehti
  12. B-vitamiinit eivät estä muistin heikkenemistä, Yle uutiset 13.11.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]