Mělník
| Mělník | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Mělník |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Tšekki |
| Hallinnollinen alue | Keski-Böömin lääni |
| Piirikunta | Mělníkin piirikunta |
| Väkiluku (2024) | 20 350[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Mělník on kaupunki Keski-Böömin läänissä Tšekissä. Vuoden 2024 alussa siellä asui 20 350 ihmistä.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mělník sijaitsee Elben ja Vltavan yhtymäkohdassa.[2]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mělníkin suosituimpia nähtävyyksiä ovat sen linna ja sen viinikellarit sekä Pietarin ja Paavalin kirkko. Kaupungissa sijaitsevat myös Mělníkin aluetta esittelevä museo sekä Tšekin levein kaivo (noin 4,5 metriä). Kaupungissa järjestetään vuosittain useita viinitapahtumia.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen maininta Mělníkistä on 800-luvulta, kun paikallinen Pšovan-heimo liittoutui Přemyslidien johtaman Böömin herttuakunnan kanssa. 1000-luvulla sen alueella aloitettiin viininviljely. Itse Mělníkin kaupunki perustettiin jossain vaiheessa 1200-lukua, mutta perustamisasiakirjaa tästä ei ole säilynyt. Ensimmäinen maininta sen kaupunkioikeuksista on 25. marraskuuta 1274 päivätyssä dokumentissa, jossa Ottokar II Přemysl myönsi Mělníkille osuuden Elbellä käydyn kaupan tuotoista.[3]
Mělníkin linna oli jo 1000-luvulla ollut tapana antaa myötäjäisinä Böömin kuninkaan vaimolle. Hallituskautensa aikana keisari Kaarle IV virallisti koko kaupungin aseman kunikaallisena myötäjäiskaupunkina. Kaupunki kukoisti aikana ennen kolmikymmenvuotista sotaa. Erityisesti viininviljely toi sen asukkaille vaurautta. Sodan aikana se kuitenkin kärsi muun muassa Ruotsin armeijan miehityksen aikana, ja suuri osa sen asukkaista lähti maanpakoon. Seuraavina vuosisatoina se taantuikin lähinnä maataloustuotteita tuottaneeksi maakuntakaupungiksi. Mělníkin asema parani vasta 1800-luvun puolivälistä eteenpäin, kun alueen liikenneyhteydet paranivat. Ensimmäinen höyrylaiva alkoi toimia kaupungissa jo 1845, rautatieasema valmistui 1874 ja ensimmäinen silta Elbejoen yli rakennettiin 1888. Kehitys toi kaupunkiin uutta taloudellista, kulttuurillista sekä yhteiskunnallista toimeliaisuutta. Mělníkiin perustettiin esimerkiksi sokeritehdas 1868, viininvalmistusoppilaitos 1881 ja kymnaasi 1910.[3]
Ensimmäisen maailmansodan aikana Mělníkin kehitys pysähtyi, mutta Tšekkoslovakian itsenäistyttyä kaupunkiin rakennettiin muun muassa kauppasatama. Münchenin sopimuksen jälkeen Mělníkin pohjoisraja toimi myös tynkä-Tšekkoslovakian rajana. Toinen maailmansota päättyi Mělníkin osalta 13. toukokuuta 1945 kun Neuvostoliiton ja Puolan armeijat vapauttivat kaupungin.[3]
Kansainväliset suhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oranienburg (Saksa)
Wetzikon (Sveitsi)
Przeworsk (Puola)
Melnik (Bulgaria)- Strzegom (Puola)
Lučenec (Slovakia)[4]
Kuuluisia asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ludmila Böömiläinen, Böömin suojeluspyhimys
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Elben ja Vltavan yhtymäkohta. -
Pietarin ja Paavalin kirkko. -
Mělníkin linna. -
Kulttuuritalo ja Otakar Jarošin patsas.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Český statistický úřad: Počet obyvatel v obcích - k 1. 1. 2024 csu.gov.cz. Viitattu 5.10.2024. (tšekiksi)
- ↑ a b 10 důvodů proč se zdržet na Mělníku: Mělník - turistický portál www.melnik.info. Viitattu 7.10.2024. (tšekiksi)
- ↑ a b c Historie města Mělníka melnik.cz. Viitattu 5.10.2024. (tšekiksi)
- ↑ Partnerská města: Mělník melnik.cz. Viitattu 7.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mělník Wikimedia Commonsissa
