Müller-Lyerin illuusio
Müller-Lyerin illuusio on optinen illuusio, joka ilmenee tyylitellyistä nuolista muodostetussa kuviossa. Kun katsojia pyydetään silmämääräisesti piirtämään merkki kuvion keskipisteeseen, jokseenkin kaikki tekevät merkin liian kauas nuolen kärjestä. Ilmiön pani merkille F.C. Müller-Lyer vuonna 1889.[1][2][3]
Saman illuusion nykyisin tunnetumpi muunnelma ilmenee kahden vertailtaessa kahta allekkain sijoitettua nuolikuviota. Molemmissa on yhtä pitkät vaakasuorat janat, joiden kummastakin päästä lähtee kaksi lyhempää janaa siten, että toisessa kuviossa vaakasuoran janan ja lyhempien janojen väliset kulmat ovat teräviä, toisessa tylppiä. Toisin sanoen toisen vaakasuoran janan kummassakin päässä on nuolen kärkeä, toisen kummassakin päässä taas nuolen takapäätä muistuttavat kuviot. Tällöin jälkimmäinen jana näyttää selvästi edellistä pidemmältä.
Erot eri ihmisryhmien välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
On osoittautunut, että Müller-Lyerin illuusio ei ilmene yhtä voimakkaana kaikkiin kulttuureihin ja ikäryhmiin kuuluvilla ihmisillä.
Segall, Campbell ja Herskovitz[4] ovat tehneet vertailevaa tutkimusta siitä, kunka voimakkaana maailman eri alueiden asukkaat havaitsivat neljä eri optista illuusioita. Tätä varten tutkimukseen valittiin kolme ihmisryhmää Euroopasta, yksi Afrikasta ja yksi Filippiineiltä. Eri ryhmissä silmämääräiset arviot siitä, kuinka suuri janojen pituusero oli, vaihteli 1,4 %:n ja 20,34 %:n välillä. Osoittautui, että eri oli suurin kolmen tutkimuksessa olleen eurooppalaisen ihmisryhmän mielestä. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että Müller-Lyerin illuusioon vaikuttavat suuressa määrin ihmisen jokapäiväisessä ympäristössä olevat tutut esineet. Koska länsimaisessa kulttuurissa suorakulmaisia esineitä ja huoneita on runsaasti kaikkialla ihmisen asuinympäristössä, pitkälti niiden vaikutuksesta tasokuviot hahmotetaan helposti perspektiivisesti havaittujen suorakulmaisten esineiden särmiksi.
Myöhemmin Ahluwalia[5] teki samanlaisen tutkimuksen sambialaisilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Tällöin verrattiin maaseudun ja kaupungin asukkaiden vastauksia. Osoittautui, että kaupunkilaiset havaitsivat illuusion maalaisia voimakkaamin, samoin nuorimmat koehenkilöt vanhempia voimakkaammin. Vaikka tämä ei suoranaisesti vahvistakaan hypoteesia siitä, miten suorakulmaisten esineiden runsaus vaikuttaa asiaan, se osoittaa kuitenkin, että samassakin kulttuuripiirissä ympäristö vaikuttaa siihen, kuinka herkästi Müller-Lyerin illuusio ilmenee.
Kokeet ovat osoittaneet[6], että kyyhkysetkin havaitsevat normaalin, mutta eivät käänteistä Müller-Lyerin illuusiota. Samanlaisia tuloksia on saatu myös papukaijoilla
Perspektiiviin perustuva selitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdollisen selityksen illuusiolle esitti R. L. Gregory,[7]. Hänen mukaansa Müller-Lyerin illuusio ilmenee, koska ne näköjärjestelmän prosessit, joilla päättelemme näkemiemme kohteiden etäisyyden, olettavat yleensä, että kuviot, joissa on kulmia sisäänpäin, vastaavat läheisiä, kun taas ne, joissa on kulmia ulospäin, vastaavat kaukaisempia kohteista. Tämä on oikeastaan heuristinen keino, jolla kuviot tulkitaan perspektiivisesti nähdyiksi suoriksi kulmiksi. Tämä heuristiikka helpottaa normaaleissa olosuhteissa monien todellisten kohteiden hahmottamista oikein, mutta epätavallisissa tilanteissa se johtaa moniin optisiin harhoihin. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa[8] Catherine Howe and Dale Purves tekivät Gregoryn päätelmistä seuraavan yhteenvedon:summarizes current thinking on
Vaikkakin Gregoryn intuitiivinen käsitys Müller-Lyerin kuvion kokemusperäisestä merkityksestä on oikeansuuntainen (eli viittaa siihen, että selitys liittyy aikaisempiin samantapaisiin ärsykkeisiin), kuperat ja koverat kulmat eivät vaikuta juuri lainkaan Müller-Lyerin ilmiöön.
Ihmisen aivot ja näköjärjestelmä oppivat varsin tehokkaasti tulkitsemaan kolmiulotteisia näkymiä. Niinpä kun joku kulkee meistä poispäin, emme tulkitse näkemäämme niin, että hän todella pienenisi. Myöskään kun ojennamme toisen käsivartemme, toinen käsi ei hahmotu toista suuremmaksi. Kuten optiset harhat selvästi osoittavat, meistä ei näytä siltä kuin hän pienenisi. Ei pidä unohtaa, että aivomme vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hahmotamme ympäristömme. Vaikka mainitussa tilanteessa toisen käden kuva verkkokalvolla on toista pienempi, aivot tulkitsevat niiden olevan yhtä suuret. Tätä kutsutaan koon vakioisuusmekanismiksi.
Tämän selityksen mukaan Müller-Lyerin illuusio johtuu siitä, että näköjärjestelmämme, joka on kehittynyt tulkitsemaan kolmiulotteisia näkymiä, erheellisesti tulkitsee kaksiulotteisen kuvionkin sellaiseksi. Tämän vuoksi koon vakioisuusmekanismi saa sen janan, jonka se tulkitsee olevan kauempana, näyttämään pidemmältä.
Yllä oleva kuvio osoittaa, että tavanomaisessa ympäristössä tämä heuristiikka toimii varsin hyvin ja saa meidät tulkitsemaan näkemämme oikein. Kuvan esittämässä huoneessa maton etureuna todella on lyhempi kuin huoneen takaseinä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Müller-Lyer, FC (1889), "Optische Urteilstäuschungen"; Archiv für Physiologie Suppl. s. 263–270.
- ↑ Brentano, F (1892), "Über ein optisches Paradoxen", Zeitschrift für Psychologie, 3:349–358.
- ↑ Müller-Lyer, FC (1894), "Über Kontrast und Konfluxion", Zeitschrift für Psychologie, IX p 1 / X s. 421.
- ↑ Cultural Differences in the Perception of Geometric Illusions Author(s): Marshall H. Segall, Donald T. Campbell, Melville J. Herskovits Source: Science, New Series, nro 139, No. 3556 (February 22, 1963), pp. 769-771
- ↑ An intra-cultural investigation of susceptibility to 'perspective' and 'non-perspective' spatial illusions, Br. J. of Psychol.,1978,69,233-241
- ↑ Nakumura ym.: Perception of the Standard and the Reversed Müller-Lyer Figures in Pigeons (Columba livia) and Humans (Homo sapiens) Journal of Comparative Psychology. 2006 August Vol 120(3) 252-261. Viitattu 22.1.2011.
- ↑ R. L. Gregory, Eye and Brain, McGraw Hill, 1966.
- ↑ The Müller-Lyer illusion explained by the statistics of image–source relationships Catherine Q. Howe and Dale Purves* PNAS January 25, 2005 vol. 102 no. 4 1234-1239
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Müller-Lyer Illusion (Arkistoitu – Internet Archive)
- The Müller-Lyer illusion explained by the statistics of image–source relationships (Arkistoitu – Internet Archive)
- The misplaced illusion? The case of the Mueller-Lyer perceptual incongruity figure.
- NAKAMURA Noriyuki (Müller-Lyerin illuusio kyyhkysillä) (Arkistoitu – Internet Archive)