Méndez Núñez (1923)
| Méndez Núñez | |
|---|---|
.jpg) |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Sociedad Española de Construcción Naval, Ferrol |
| Kölinlasku | 28. syyskuuta 1917 |
| Laskettu vesille | 3. maaliskuuta 1923 |
| Palveluskäyttöön | 1924 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1963 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 4 650 t (normaali) |
| Pituus | 140,8 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 14,0 m |
| Syväys | 4,4 m |
| Koneteho | 45 000 shp |
| Nopeus | 29 solmua |
| Miehistöä | 343 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 x Vickers-Carraca 152 mm/50 tykkiä 4 x 47 mm ilmatorjuntatykkiä 4 x konekivääriä 12 x 21" torpedoputkea |
Méndez Núñez oli Espanjan laivaston vuonna 1923 vesille laskettu Blas de Lezo -luokan kevyt risteilijä.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Blas de Lezo -luokka
Alus tilattiin Sociedad Española de Construcción Navalilta (SECN) Ferrolista, missä köli laskettiin 28. syyskuuta 1917. Alus laskettiin vesille 3. maaliskuuta 1923 ja otettiin palvelukseen toukokuussa 1925.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palvelukseen otettaessa alus operoi Marokon rannikolla Rifin sodan lopun. Vuonna 1927 se siirrettiin Kiinaan suojaamaan Espanjan etuja Shanghain levottomuuksien aikana. Espanjan sisällissodan alkaessa alus oli Päiväntasaajan Guineassa, mistä se palasi kotimaahan tasavaltalaisten kutsumana. Alus miehistöineen osallistui aktiivisesti sotatoimiin, ja se osallistui muun muassa sodan ensimmäiseen meritaisteluun Cabo de Palosissa 25. huhtikuuta 1937. Tämän jälkeen se osallistui 7. elokuuta Cabo de Chechelin taisteluun ja toiseen Cabo de Palosin taisteluun, jossa Baleares upposi. Sodan päättymisen lähestyessä tasavaltalaisten laivaston alukset siirtyivät 5. maaliskuuta 1939 Cartagenasta Bizerteen, missä ne internoitiin. Huhtikuussa sotatoimien päätyttyä Ranska palautti alukset Espanjan hallitukselle.[2]
Alus siirrettiin 1944 Ferroliin, missä se muutettiin ilmatorjuntaristeilijäksi. Aluksen aseistus ja kansirakenteet poistettiin, savuhormit yhdistettiin kahteen hormiin. Mahdollisuudesta huolimatta hiilikattiloista ei luovuttu. Aluksen aseistukseksi asennettiin kahdeksan Vickers-Armstrongin 4,7 tuuman 45 pituuskaliiperin tykkiä yksiputkisina kilvinsuojattuina asennuksina. Tykkien maksimielevaatio oli 80 astetta. Tykeistä kuusi asennettiin keskilinjaan kolme keulaan ja kolme perään yliampuviin asemiin, kuten Britannian kuninkaallisen laivaston Dido- tai Yhdysvaltain laivaston Atlanta-luokkien aluksilla. Loput kaksi tykkiä asennettiin kyljille taaemman tulenjohtotornin viereen. Ilmatorjunta-aseistukseksi asennettiin neljä kaksiputkista 37 millimetrin ja kaksi neliputkista 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Aseistuksen täydensivät kaksi kolmen sarjaa torpedoputkia, jotka palautettiin alukselle. Komentosilta rakennettiin kokonaan uudelleen ja ilmatorjunnan tulenjohtojärjestelmä asennettiin sekä etu- että takakannelle.[2]
Ilmatorjuntaristeilijänä alus palveli aina vuoteen 1963, jolloin se poistettiin alusluettelosta.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Blas de Lezo - Méndez Núñez |
| Edeltäjä: Reina Victoria Eugenia – Seuraaja: Almirante Cervera -luokka |