Märtha (Norjan prinsessa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Märtha
Norjan kruununprinsessa
Ruotsin prinsessa
Kruununprinsessa Märtha vuonna 1929.
Kruununprinsessa Märtha vuonna 1929.
Henkilötiedot
Syntynyt28. maaliskuuta 1901
Tukholma
Kuollut5. huhtikuuta 1954 (53 vuotta)
Oslo
Kansalaisuus ruotsalainen, norjalainen
Puoliso Olavi V
Lapset Prinsessa Ragnhild
Prinsessa Astrid
Harald V
Vanhemmat Carl
Ingeborg

Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra (28. maaliskuuta 1901 Tukholma5. huhtikuuta 1954 Oslo) oli Norjan kruununprinsessa ja kruununprinssi Olavin (sittemmin kuningas Olavi V) puoliso vuodesta 1929 kuolemaansa saakka. Prinsessa Märthan vanhemmat olivat Ruotsin kuninkaan Oskar II:n poika prinssi Carl ja Tanskan kuninkaan Fredrik VIII:n tytär prinsessa Ingeborg.[1]

Hääpari vuonna 1929. Bestmanin tehtävissä toimi kruununprinssin serkku Yorkin herttua Albert, tuleva kuningas Yrjö VI.

Elämä kuninkaallisena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prinsessa Märtha syntyi Tukholmassa 28. maaliskuuta 1901 isänsä Ruotsin prinssi Carlin ja äitinsä Tanskan prinsessa Ingeborgin toiseksi lapseksi. Perheeseen kuului jo tuolloin yksi lapsi, Margareeta (1899-1977) ja myöhemmin perheeseen syntyi vielä tytär Astrid (1905-1935) sekä poika Carl (1911-2003).[2]

Prinsessa Märtha kihlautui serkkunsa Olavin kanssa Amsterdamin olympialaisten aikaan vuonna 1928.[1]Kruununprinssi oli tuolloin kilpailemassa olympilaisissa ja kihlaus pidettiin ensin salassa. Virallisesti heidän kihlauksensa julkistettiin 14. tammikuuta 1929.[3]Prinsessan ja kruununprinssin kihlaus otettiin hyvin vastaan. Liittoa pidettiin hyvänä siksi, että se vahvisti kuninkaallisia siteitä Ruotsin ja Norjan välillä sekä siksi, että liitto solmittiin myös rakkaudesta. Pari vihittiin 21. maaliskuuta 1929 Oslon tuomiokirkossa.[4]

Pari sai kolme lasta:[1]

Hurmaava, avoin ja työteliäs kruununprinsessa tuli pian suosituksi ja arvostetuksi kuninkaallisen perheen jäseneksi. Hän esiintyi paljon virallisissa tilaisuuksissa ja piti monia puheita, mikä oli epätavallista kuninkaallisen perheen naisille tuohon aikaan. Pariskunta asui maaseudulla sijaitsevalla tilallaan Skaugumissa, jonka he olivat saaneet häälahjaksi norjalaiselta aristokraatilta.[4] Märthan odottaessa ensimmäistä lastaan vuonna 1930 Skaugum tuhoutui täysin tulipalossa ja perheen oli muutettava huvilaan Oslon laitamille seuraavan kahden vuoden ajaksi. Kruununprinsessa osallistui aktiivisesti uuden Skaugumin suunnitteluun. Vuonna 1932 perheeseen syntyi toinen tytär ja myös Skaugum valmistui käyttöön. Vuonna 1937 perheeseen syntyi vielä poika Harald, joka oli ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi 567 vuoteen.[5]

Kruununprinssipari sekä tytär Ragnhild vuonna 1931.
Kruununprinsessa Märtha

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana saksalaisten hyökätessä Norjaan Märtha ja lapset pakenivat Ruotsiin, ensin hotelliin rajaseudulla ja sieltä sukulaisten turviin Tukholmaan. Saksalaismielisen kuninkaan Kustaa V:n painostuksesta Märtha hyväksyi Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Rooseveltin tarjouksen turvapaikasta, ajoi Petsamoon ja purjehti sieltä yhdysvaltalaisella aluksella New Yorkiin.[1]Kruununprinssipari oli tullut läheisiksi ystäviksi Amerikan presidentin ja tämän puolison kanssa jo kesällä 1939, jolloin kruununprinssipari oli laajalla kiertueella Yhdysvalloissa. Heidän ystävyytensä avasi ovia kruununprinsessalle, joka työskenteli ahkerasti ajaakseen norjalaisten etua.[4]Yhdysvalloissa ollessaan kruununprinsessa asui valtaosan ajastaan lapsiensa kanssa Pook´s Hillissä, lähellä Washington D.C:tä.[6]

Yhdysvalloissa kruununprinsessa teki paljon töitä sekä norjalaisten pakolaisten hyväksi että vaikuttaakseen Norjan kansainväliseen asemaan.[1]Kruununprinsessa osallistui muun muassa virallisille vierailuille, lähetti avustuksia sekä piti luentoja ja puheita.[4]Hänen läheinen suhteensa Rooseveltien kanssa auttoi hänen työssään paljon.[1]

Kruununprinsessa sai lapsiensa ja kuningas Haakon VII:n kanssa lämpimän vastaanoton palatessaan Norjaan 7. kesäkuuta 1945. Hänen ponnistuksensa toisen maailmansodan aikana tekivät hänestä vielä suositumman norjalaisten keskuudessa.[4]

Kuninkaallinen mausoleumi Akershusin linnassa, Oslossa. Vaaleammassa sarkofagissa lepäävät kunigas Haakon VII ja kuningatar Maud. Tummemmassa lepäävät kruununprinsessa Märtha ja kuningas Olavi V.
Kruununprinsessa Märthan patsas Oslossa.

Sodanjälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Haakon VII:n terveyden heiketessä kruununprinsessa ja hänen puolisonsa ottivat omakseen lukuisia virallisia tehtäviä. Kruununprinsessa sai jopa pitää vuosittaisen uudenvuodenpuheen vuosina 1946 ja 1950.[4]

Kruununprinsessa kärsi terveysongelmista jo tullessaan takaisin Norjaan.[4] Erityisesti kruununprinsessa kärsi usein tuskallisista migreeneistä.[5] Hän joutui kolme viikkoa ennen kuolemaansa sairaalaan maksasairauden takia.[6]Kruununprinsessa sairasti syöpää ja verensiirroista huolimatta hän kuoli sairaalassa läheistensä ympäröimänä 5. huhtikuuta 1954.[7][4][6] Kruununprinsessa Märthasta ei koskaan tullut virallisesti Norjan kuningatarta, sillä hän kuoli 53-vuotiaana, kolme vuotta ennen kuin hänen puolisonsa nousi Norjan kuninkaaksi.[1]Oslon piispa Johannes Smemo lausui kuitenkin hänestä: "Sydämissämme hän on ollut pitkään kuningattaremme, ja niin hän tulee olemaan ikuisesti." Kruununprinsessa haudattiin Akershusin linnan kuninkaallisen mausoleumiin 21. huhtikuuta 1954.[4]

Kruununprinsessa taiteissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patsas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununprinsessa Märthan patsas sijaitsee Oslon kuninkaallisen linnan puistossa. Suurkäräjät lahjoitti sen kuningas Harald V:n 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi 21. helmikuuta 2007. Patsasta ympäröi kruununprinsessa Märthan puutarha. Patsaan on tehnyt Kirsten Kokkin, joka pyrki vangitsemaan patsaaseen rohkean, aktiivisen, innostuneen ja päättäväisen kruununprinsessan. Toinen versio patsaasta löytyy Washington D.C.:stä, Norjan suurlähetystön edustalta. Siellä patsas on pystytetty kunnianosoituksena kruununprinsessan Norjan puolesta tekemille ponnistuksille toisen maailmansodan aikana.[8]

Kakku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prinsessa Märthan ja hänen sisariensa mukaan on nimetty ruotsalainen leivonnainen, prinsessakakku. Prinsessakakun reseptin kehitti Jenny Åkerström, joka opetti tukholmalaisessa talouskoulussa tyttöjä. Koulun oppilaiden joukossa olivat myös prinsessa Märtha ja hänen siskonsa Margareeta ja Astrid. Prinsessakakkua kutsuttiin aluksi nimellä Grön tårta, mutta prinsessojen ihastuttua kakkuun se sai myöhemmin nimen Princesstårta, prinsessakakku.[9][10]

Televisiosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununprinsessa Märthan elämää toisen maailmansodan aikana esitettiin vuonna 2020 valmistuneessa norjalaissarjassa Atlantic Crossing. Kruununprinsessan roolissa nähtiin näyttelijä Sofia Helin.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra Norsk Biografisk Lexicon. Viitattu 17.1.2021. (norjaksi)
  2. Ätten Bernadotte, släktträd - Sveriges Kungahus www.kungahuset.se. Viitattu 24.1.2021. (ruotsiksi)
  3. Royal Wedding Rewind: Olav of Norway and Martha of Sweden Royal Central. 21.3.2020. Viitattu 24.1.2021. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i Crown Princess Märtha (1901-1954) www.royalcourt.no. Viitattu 24.1.2021. (englanniksi)
  5. a b Lars Roar Langslet: Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra. Norsk biografisk leksikon, 27.10.2020. Artikkelin verkkoversio. nb
  6. a b c News of Norway. Royal Norwegian Embassy, 1954. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.1.2021). en
  7. Prinsessan Märtha - Sveriges Kungahus www.kungahuset.se. Viitattu 24.1.2021. (ruotsiksi)
  8. The statues in the Palace Park www.royalcourt.no. Viitattu 20.2.2021. (englanniksi)
  9. Ruotsin prinsessa Leonoren kastejuhla yle.fi. Viitattu 20.2.2021.
  10. Prinsessakakku maistuu mammallekin Himahella. 5.5.2015. Viitattu 20.2.2021.
  11. Televisioarvostelu | Huippukallis norjalaissarja Atlantic Crossing kertoo kruununprinsessa Märthan jännittävistä vaiheista toisen maailmansodan aikana mutta lipsahtaa myös juoruilun puolelle Helsingin Sanomat. 10.1.2021. Viitattu 20.2.2021.