Mäntynokkavarpunen
| Mäntynokkavarpunen | |
|---|---|
_I_IMG_7362_-_Cropped.jpg) Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Himalajannokkavarpuset Mycerobas |
| Laji: | icterioides |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Mycerobas icterioides |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Mäntynokkavarpunen (Mycerobas icterioides) on eteläisessä Aasiassa elävä peippoihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_I_IMG_7380.jpg)
Kooltaan mäntynokkavarpunen on noin 22 cm. Koiraan pää, siivet ja pyrstö ovat väritykseltään mustat. Muu höyhenpuku on väritykseltään kirkkaan keltainen ja niskassa on oranssi vivahde. Koiras muistuttaa ulkonäöltään tamminokkavarpuskoirasta (Mycerobas affinis), jolla on kuitenkin enemmän oranssia höyhenissään. Koiras muistuttaa huomattavasti myös huppukuhankeittäjää (Oriolus xanthornus), josta mäntynokkavarpunen eroaa huomattavasti tukevamman nokkansa perusteella. Huppukuhankeittäjä ja mäntynokkavarpunen eivät myöskään elä samalla alueella. Naaras on selästään ja päästään ruskehtavan harmaa. Vatsa on väriltään vaaleanpunertavan ruskea. Siivet ovat harmaat ja mustareunaiset. Nuoret mäntynokkavarpuskoiraat muistuttavat naarasta, mutta ovat vatsastaan keltaisia. Mäntynokkavarpusen nokka on suurikokoinen ja tukeva ja muodoltaan kolmiomainen.[2][3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntynokkavarpusta tavataan Afganistanista, Pakistaninta, Intiasta ja Nepalista. Lajin elinympäristöä ovat kesällä Himalajan rinteiden mänty- kuusi- ja setrimetsät 1 500–3 000 metrin korkeudella. Talvella lintu siirtyy alemmaksi vuorenrinnettä tammimetsiin, jotka sijaitsevat noin 1 200 metrin korkeudella.[4][2]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntynokkavarpuset etsivät ravintonsa maasta. Ravinto koostuu käpyjen sisällä olevista siemenistä, marjoista sekä hyönteisistä.[2][3]
Pesiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesimäkauden ulkopuolella mäntynokkavarpuset elävät pienissä ryhmissä. Pesimäkausi kestää huhtikuulta heinäkuulle. Pesä rakennetaan lähelle puun runkoa oksanpätkistä, sammalista ja jäkälistä. Pesä on muodoltaan kuppimainen. Naarasmäntynokkavarpunen munii kahdesta kolmeen vihertävän harmaata ruskeaviiruista munaa. Sama pari pesii kaksi kertaa pesimäkauden aikana.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Mycerobas icterioides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Hugh Whistler: Popular Handbook of Indian Birds, s. 218. READ BOOKS, 2007. ISBN 9781406745764. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2009). (englanniksi)
- ↑ a b c Douglas Dewar: Birds of the Indian Hills, s. 91. BiblioBazaar, LLC, 2008. ISBN 978-1-4375-3389-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2009). (englanniksi)
- ↑ a b Tej Kumar Shrestha: Birds of Nepal, s. 86. Steven Simpson Books, 2001. ISBN 978-0952439097. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2009). (englanniksi)