Mäntyhuppukuoriainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mäntyhuppukuoriainen
Stephanopachys substriatus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Bostrichiformia
Yläheimo: Jumimaiset Bostrichoidea
Heimo: Huppukuoriaiset Bostrichidae
Suku: Stephanopachys
Laji: substriatus
Kaksiosainen nimi

Stephanopachys substriatus
(Paykull, 1800)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mäntyhuppukuoriainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mäntyhuppukuoriainen Commonsissa

Mäntyhuppukuoriainen (Stephanopachys substriatus) on Suomessa rauhoitettu kovakuoriaislaji.[1] Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin toisessa liitteessä mainittuihin eläinlajeihin ja Suomen uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen mäntyhuppukuoriainen muistuttaa paljon läheistä sukua olevaa havuhuppukuoriaista (Stephanopachys linearis) eikä lajien toukkia ole ulkoisten tuntomerkkien perusteella edes mahdollista erottaa toisistaan.[3] Se on tummanruskea, 4–7 mm pitkä, muodoltaan pitkänomainen kovakuoriainen ja väriltään kokonaan tummanruskea. Sekä keskiruumis, että peitinsiivet ovat pinnaltaan hyvin epätasaiset ja himmeät.[4][5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyhuppukuoriaista tavataan Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä idässä Venäjän poikki Siperiaan. Lisäksi sitä tavataan Keski-Euroopan vuoristoalueilla ja Pohjois-Amerikassa.[6] Suomessa lajin nykyinen levinneisyys kattaa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Kuusamon ja Lapin, jolla alueella se vaikuttaa elinvoimaiselta. Aikaisemmin kuoriaista on tavattu maan eteläosia myöten, mutta etelästä se on kadonnut jo ennen 1900-luvun alkua. Nykyisiä esiintymispaikkoja ovat ainakin Patvinsuon kansallispuisto, Oulangan kansallispuisto ja Hammastunturin erämaa.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinympäristöltään ja -tavoiltaan mäntyhuppukuoriainen muistuttaa hyvin paljon havuhuppukuoriaista ja joskus lajeja tavataan sekaisin jopa samasta puusta. Se elää metsäpalon vahingoittamissa puissa kaarnan alla ja yksilöitä on tavattu vain harvoin paloalueiden ulkopuolella. Palon vaurioittama puu voi toimia kuoriaisten lisääntymispaikkana jopa kymmenen vuoden ajan.[4] Sekä toukkia että aikuisia kuoriaisia tavataan ympäri vuoden, mutta siirtyminen uusille elinalueille tapahtuu pääasiassa kesä-heinäkuussa.[7]

Lajin suojeleminen vaatii tuoreen palaneen metsän jatkuvaa saatavuutta ja se hyötyy metsien kulotuksesta. Mäntyhuppukuoriainen näyttää olevan havuhuppukuoriaista hitaampi siirtymään uusille elinalueille.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]