Mäkikenttämittari
| Mäkikenttämittari | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Xanthorhoe |
| Laji: | montanata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Xanthorhoe montanata |
|
| Katso myös | |
Mäkikenttämittari (Xanthorhoe montanata) on mittareihin kuuluva perhonen ja yksi kesän runsaslukuisimmista perhosista.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helposti tunnistettava, mutta ulkonäöltään hieman vaihteleva perhoslaji. Siipien pohjaväri on valkoinen, joskus rusehtavalla sävyllä. Etusiivessä sisemmän ja ulomman poikkiviirun välinen alue on ruskea ja siiven etureunassa ruskea vyö jakaantuu kahtia, jolloin mustan diskaalitäplän ympärille muodostuu vaalea alue. Siipikuvioinnin sävy ja yksityiskohdat vaihtelevat yksilöittäin ja joskus siiven poikki kulkeva vyö saattaa katketa tai erottua koko matkalta huonosti. Etusiiven ulkosyrjä on harmahtava. Takasiivet ovat valkoiset heikommin erottuvilla poikkiviiruilla ja pienemmällä keskitäplällä. Ruumis on valkoinen ja takaruumiin selkäpuolella on pareittain mustia pisteitä.[1][2] Pohjoisimmassa Lapissa elävät yksilöt ovat kooltaan pienempiä ja niiden kuviointi on vaaleampaa.[3] Siipiväli 30–33 mm.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäkikenttämittari on Euroopassa laajalle levinnyt ja elää Suomessakin koko maassa muutamia Pohjois-Lapin alueita ja laajoja yhtenäisiä havumetsäalueita lukuun ottamatta. Laji lentelee keskikesällä, kesäkuun alusta heinäkuun lopulle.[4] Lentoajan alku on myöhäisempi pohjoisempana, mutta lento päättyy samoihin aikoihin koko Suomessa. Toinen sukupolvi elo-syyskuussa on hyvin harvinainen.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhoset lentävät hämärän aikaan niityillä, pelloilla ja puutarhoissa sekä lehtimetsissä ja niiden laitamilla sekä muissa kosteapohjaisissa maastoissa. Vaikka laji on enimmäkseen aktiivinen hämärän aikaan ja lentää valolle, se lähtee matalassa kasvillisuudessa häirittynä helposti lentoon päivälläkin. Talvehtii toukkana.[6][2][5]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka on polyfagi, jonka ravintokasveja ovat erityisesti kullero (Trollius europaeus), pystykiurunkannus (Corydalis solida), keltamatara (Galium verum) sekä etelänpaimenmatara (Galium mollugo).[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/x/xanthorhoe_montanata.html
- ↑ a b http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1727
- ↑ http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/yoperhoset/m%C3%A4kikentt%C3%A4mittari/25563 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Xanthorhoe/montanata/Xanthorhoe%20montanata.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ Peder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 ISBN 978-9004078598 s. 74–75
- ↑ http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/geometroidea/geometridae/larentiinae/xanthorhoe/index.html#montanata