Lystra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lystra
Λύστρα
Sijainti

Lystra
Koordinaatit 37°35′17″N, 32°20′40″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Hatunsaray, Konya
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Lykaonia

Lystra (m.kreik. Λύστρα, lat. Lystra, Lustra) oli antiikin aikainen kaupunki Lykaoniassa nykyisen Turkin alueella.[1] Se sijoitetaan nykyiseen Konyan maakunnan Hatunsarayhin.[2][3][4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lystra sijaitsi Lykaoniassa tai Isauriassa[1] noin 30 kilometriä etelään Ikonionista eli nykyisestä Konyasta.[5] Se oli rakennettu vanhan kuninkaallisen tien varrelle. Roomalaisella kaudella kaupunki luettiin Galatian provinssiin, ja tie tunnettiin nimellä Via Sebaste.[6]

Apostolit Paavali ja Barnabas Lystrassa. Willem de Poorterin maalaus, n. 1630.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lystran kaupunki oli olemassa ainakin hellenistisellä ja roomalaisella kaudella sekä bysanttilaisen kauden alussa.[6] Antiikin lähteistä sen vaiheista tiedetään suhteellisen vähän. Kaupungin mainitsevat Plinius vanhempi ja Klaudios Ptolemaios.[7]

Keisari Augustus teki vuonna 25 eaa. Lystrasta colonian eli sotilassiirtokunnan nimellä Colonia Julia Felix Gemina (Colonia Julia Felix Gemina Lustra).[6][2][5] Sinne oli sijoitettuna Legio VII Claudia Pia Fidelis.[6]

Apostoli Paavali kävi Lystrassa sekä ensimmäisellä, toisella että kolmannella lähestysmatkallaan, ja siksi se mainitaan usein Apostolien teoissa sekä myös Toisessa kirjeessä Timoteukselle.[8] Ensimmäisellä lähetysmatkallaan vuosina 47–48 hän tuli sinne Ikonionista ja jatkoi Derbeen. Toisella (vuonna 50) ja kolmannella (vuonna 53) matkalla hän jatkoi Lystrasta Ikonionin kautta Pisidian Antiokiaan.[9] Kristillisellä kaudella kaupunki oli Ikonionin metropoliitan alainen piispanistuin, ja sen piispa mainitaan Khalkedonin kirkolliskokouksen osanottajien joukossa.[1] Nykyisin se on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Lystra, Lystrensis).[10]

Persialaiset tuhosivat kaupungin 500-luvulla ja arabit 600–800-luvuilla. 1000–1200-luvuilta lähtien sitä hallitsivat seldžukit ja vuodesta 1466 lähtien osmanit. Lystrassa on suoritettu joitakin arkeologisia kaivauksia.[6]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lystran paikalta on löydetty muun muassa asuntojen ja kirkkojen raunioita, vartiotornien jäänteitä, vesisäiliöitä sekä hautoja. Löydöt ajoittuvat pääosin 100–700-luvuille.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Smith, William: ”Lystra”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Lystra/Col. Iulia Felix Gemina Pleiades. Viitattu 11.1.2021.
  3. Lystra ToposText. Viitattu 11.1.2021.
  4. ”66 A1 Lystra/Col. Iulia Felix Gemina”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  5. a b Lystra (Klistra) Trismegistos. Viitattu 11.1.2021.
  6. a b c d e f Lystra – Kilistra All About Turkey. Viitattu 11.1.2021.
  7. Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.42; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.4.12.
  8. Ap.t. 14:8, Ap.t. 14:21, 2 Tim. 3:11.
  9. Lawrence, Paul: Raamatun Atlas, s. 153, 154, 161. 3. painos. Uusi Tie, 2014. ISBN 978-951-619-531-8.
  10. Lystra Catholic Hierarchy. Viitattu 11.1.2021.