Lyijyhydroksidi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lyijyhydroksidi
Hydroxid olovnatý.PNG
Pb(OH)2 -Lead(II)hydroxide.png
Tunnisteet
CAS-numero 19781-14-3
Ominaisuudet
Molekyylikaava Pb(OH)2
Moolimassa 241,216 g/mol
Ulkomuoto Valkoista jauhemaista ainetta
Sulamispiste 145 °C(hajoaa)[1]
Tiheys 7,41 g/cm3
Liukoisuus veteen 15,5 mg/100ml (20 °C)[1]

Lyijyhydroksidi eli lyijy(II)hydroksidi (Pb(OH)2) on lyijy- ja hydroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijyhydroksidin koostumus ja stabiilius on epäselvää. Usein oletetaankin, että kiinteässä muodossaan lyijyhydroksidi ei ole puhtaana kiinteässä olomuodossa stabiili vaan se on emäksistä lyijykarbonaattia 2PbCO3·(Pb(OH)2) tai lyijy(II)oksidin hydraattia PbO·xH2O. Yhdiste liukenee hyvin huonosti veteen ja kuumaan paremmin kuin kylmään. Se liukenee myös happoihin ja väkeviin emäsliuoksiin muodostaen plumbaatti((II)- eli plumbiitti-ioneita.[2][3]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijyhydroksidia voidaan valmistaa saostamalla lyijypitoisesta liuoksesta esimerkiksi, lyijyasetaatista, emäksellä kuten natriumhydroksidilla. Hiilidioksidin läsnä ollessa muodostuu helposti emäksistä lyijykarbonaattia. Toinen tapa valmistaa yhdistettä on elektrolysoida emäksistä liuosta lyijyanodilla.[1][3]

Pb2+(aq) + 2 OH(aq) → Pb(OH)2

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijyhydroksidia voidaan käyttää elektrolyyttinä nikkeli-kadmium-paristoissa, katalyyttinä valmistettaessa syklododekanolia, valmistettaessa huokoista lasia, sähköneristepapereita ja säteilyltä suojaavana yhdisteenä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d William C. Spangenberg, Kevin Chronley & Dayal T. Meshri: Lead Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 18.12.2010
  2. Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 916. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.12.2010). (englanniksi)
  3. a b G. Todd & E. Parry: Character of Lead Hydroxide and Basic Lead Carbonate. Nature, 1964, 202. vsk, s. 386–387. (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.