Lyaasit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lyaasit ovat entsyymejä, jotka katkaisevat atomien välisiä kovalenttisia sidoksia ja katalysoivat uusien sidosten muodostumista. Tyypillisiä reaktioita ovat eliminaatioreaktiot muodostaen kaksoissidoksia tai rengasrakenteita tai additioreaktiot kaksoissidokseen.[1][2][3] Lyaasit poikkeavat hydrolaaseista siten, että ne eivät katalysoi hydrolyysiä eli veden liittämistä. Reaktioissa ei myöskään tapahdu hapetus- tai pelkistysreaktioita.[2][3] Monien lyaasien katalysoimat reaktiot ovat reversiibeleitä ja voivat tapahtua kumpaan suntaan tahansa riippuen olosuhteista. Additioreaktioissa lyaaseja kutsutaan usein syntaaseiksi. Kaikkien lyaasien ryhmään kuuluvien entsyymien EC-numeron ensimmäinen numero on 4.[3]

Lyaasien luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyaasit luokitellaan 7 alaryhmään kansainvälisen biokemian ja molekyylibiologian järjestön IUBMB:n luokittelujärjestelmän mukaisesti. Luokittelu perustuu entysymien katalysoimiin reaktioihin ja on seuraava:[3]

  • EC 4.1.x.x - Entsyymit hajottavat kahden hiiliatomin välisen sidoksen. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi dekarboksylaasit.
  • EC 4.2.x.x - Ryhmän lyaasit katalysoivat hiilen ja hapen välisen sidoksen katkaisemista.
  • EC 4.3.x.x - Ryhmän lyaasit hajottavat hiilen ja typen välisen sidoksen ja muodostavat kaksoissidoksia tai rengasrakenteita.
  • EC 4.4.x.x - Tämän ryhmän lyaasit katalysoivat hiilen ja rikin välisen sidoksen katkeamista eliminoiden rikkivetyä.
  • EC 4.5.x.x - Entsyymit katalysoivat hiilen ja halogeenien välisen sidoksen hajottamista
  • EC 4.6.x.x - Ryhmän entsyymit hajottavat hiilen ja fosforin välisen kovalenttisen sidoksen. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa nukleotidisyklaasit.
  • EC 4.99.x.x - Muut lyaasit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 427. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2. (englanniksi)
  2. a b Miriam D. Rosenthal, Robert H. Glew: Medical Biochemistry, s. 30. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-0-470-12237-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.12.2013). (englanniksi)
  3. a b c d G.P.Moss: EC 4. Introduction Queen Mary, University of London. Viitattu 31.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.