Luonnonvaraisten eläinten hoito
Luonnonvaraisten eläinten hoito on loukkaantuneiden, orpojen tai sairaiden villieläinten tilapäistä hoitoa ja huolenpitoa, jotta ne voidaan palauttaa hyväkuntoisena takaisin luontoon.
Poikkeustapauksissa eläin, joka ei kuntoudu tarpeeksi palatakseen luontoon, saattaa voida jäädä asumaan eläintarhaan. Tämä vaatii erilaisia viranomaislupia. [1]
Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa eläinsuojelulaki velvoittaa, että sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä tulee pyrkiä auttamaan. Auttaminen on siis kansalaisvelvollisuus. Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta, eläin on lain mukaan lopetettava. Lain mukaan luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi on kielletty, ja tilapäisestä sairaanhoitoa varten hoitoon otettu eläin on eläimen tilan salliessa vapautettava. [2] Hoitoon otettua vieraslajiksi laskettavaa eläintä ei saa päästää luontoon.[3]
Vuoden 2024 alusta voimaan tuleva lakiuudistus[4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eläinsuojelulain korvaava laki eläinten hyvinvoinnista tulee voimaan 1.1.2024. Oleellisena muutoksena laissa on se, että jatkossa avuttomassa tilassa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitoa harjoittavan on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastolle.
Ilmoituksessa tulee kertoa toiminnanharjoittajan perustietojen ja suunniteltua toimintaa koskevien yleistietojen lisäksi toiminnan kohteena olevat eläinlajit ja -määrät. Lisäksi ilmoituksessa tulee olla selvitys eläinten pitopaikoista, hoitajien pätevyydestä ja siitä, kuinka hoito on tarkoitus järjestää. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista tai lopettamista, tai toiminnan oleellisesti muuttuessa.
Jos eläin ei ole tottunut käsittelyyn, tämä on lain mukaan myös otettava huomioon eläintä käsiteltäessä ja eläintä tulisikin käsitellä niin, että se ei kesyynny tarpeettomasti. Lisäksi ennen eläimen pidempiaikaiseen hoitoon ryhtymistä on selvitettävä, tarvitaanko sen hallussapitoon luonnonsuojelulain tai metsästyslain mukainen poikkeuslupa.
Lakiteksti eläimen lopettamisesta sellaisessa tilanteessa, että sen hengissä pitäminen olisi ilmeisen julmaa eläintä kohtaan, on lähes samanlainen kuin vanhassa laissa, mutta lopettamiselle on lisätty vaihtoehto "tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan". Lisäksi lain mukaan kunnan on huolehdittava järjestämälleen eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen sairaiden tai vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta.
Kritiikki lakiuudistusta kohtaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lainsäädäntö on saanut kritiikkiä, sillä se ei kuitenkaan velvoita ketään järjestämään luonnonvaraisten eläinten hoitoa. Tämän vuoksi luonnonvaraisia eläimiä hoidetaan Suomessa täysin vapaaehtoisvoimin. Laki ei myöskään kerro, kuinka pitkään ja millaisissa olosuhteissa eläimiä saa hoitaa, tai kuinka niitä hoidetaan oikein. Hoidon taso voi siis olla vaihtelevaa. [5]
Eläinlääkärit ovat peräänkuuluttaneet lakia, joka mahdollistaisi hoitoloiden valvomisen. Käytännössä tämä tarkoittaisi hoivatoiminnan luvanvaraisuutta. Läänineläinlääkärit ovat lähettäneet ministeriölle kirjelmän, jossa esittävät hoivatoiminnan luvanvaraisuutta, ja että luvan edellytyksenä tulisi olla ennakkotarkastus. Heidän mielestään luvan tulisi olla eläinlajikohtainen. [6]
Yleisiä ohjeita eläinten auttamiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä tulee pyrkiä auttamaan. [2]
- Ennen auttamista on varmistuttava eläimen avuntarpeesta. Moni ihmisen mielestä avuttoman näköinen eläimen poikanen ei tosiasiassa tarvitse apua. Tällaisia ovat esimerkiksi rusakonpoikaset, hirvieläinten vasat ja lokinpoikaset.[7][8][9]
- Asiantuntijan apua on käytettävä silloin, kun oma osaaminen eläimen tilan ja avun tarpeen arviointiin ei riitä. [10]
- Heti apua tarvitsevista luonnonvaraisista eläimistä tulee ilmoittaa hätäkeskukseen silloin, mikäli yleinen turvallisuus vaarantuu merkittävästi tai tehtävään tarvitaan viranomaisten erityiskalustoa tai -asiantuntemusta. [11]
Luonnonvaraisia eläimiä hoitavia tahoja Suomessa[11][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korkeasaaren Villieläinsairaala, Helsinki
- Ranuan eläinpuisto, Ranua
- Ähtärin eläinpuisto, Ähtäri
- Heinolan lintuhoitola, Heinola
- Pyhtään lintuhoitola, Pyhtää
- Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eri jäsenyhdistykset:
- Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry
- Kokkolanseudun eläinsuojeluyhdistys ry
- Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys ry
- Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistys
- Rauman Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry
- Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistys ry
- SSESYn siilirinki
- Turun Eläinsuojeluyhdistys ry
- Jampan eläinhoitola, Mikkeli
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rescue-eläimet Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ a b Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Eläinsuojelulaki 247/1996 www.finlex.fi. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien… 1709/2015 www.finlex.fi. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Eduskunnan vastaus EV 331/2022 vp ─ HE 186/2022 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 26.4.2023.
- ↑ Lukijan mielipide | Nykyinen eläinsuojelulaki laiminlyö luonnonvaraiset eläimet suurpiirteisyydellään Helsingin Sanomat. 12.6.2022. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Eläintarhat | ”Tämä on täysi vesiperä” – Eläinlääkärit arvostelevat tulevaa lakia villieläinhoitoloiden lepsusta kohtelusta Helsingin Sanomat. 13.6.2022. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Usein kysyttyä hirvieläimistä - Villieläinsairaala Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Usein kysyttyä linnuista - Villieläinsairaala Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Usein kysyttyä jäniseläimistä - Villieläinsairaala Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ Luonnoneläin tarvitsee apuasi SEY Suomen eläinsuojelu. Viitattu 19.1.2023.
- ↑ a b Luonnoneläin hädässä SEY Suomen eläinsuojelu. Viitattu 19.1.2023.