Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu
| Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry | |
|---|---|
| Perustettu | 2017[1] |
| Toimiala | luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työelämän edunvalvonta. |
| Kotipaikka | Helsinki[2] |
| Jäsenmäärä | noin 17 100[3] |
| Toiminnanjohtaja | Mikko Salo[4] |
| Puheenjohtaja | Jouni Vainio[5] |
| Jäsenlehti | Loimu[6] |
| Aiheesta muualla | |
| loimu.fi/ | |
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry (Loimu) on akavalainen luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja näitä tutkintoja opiskelevien ammattiliitto.[2] Loimu perustettiin 1. tammikuuta 2017, kun Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto yhdistyivät.[1]
Liitto osallistuu julkisen sektorin sopimusneuvotteluihin Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn kautta. Yksityisellä sektorilla liitto vaikuttaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta. Loimu on molempien neuvottelujärjestöjen jäsen.[7] Loimun jäsenet voivat liittyä Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkoon.[8]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto päättivät yhdistyä Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimuksi. Loimu aloitti toimintansa 1.1.2017. Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja Metsänhoitajaliitto olivat tehneet yhteistyötä jo pitkään ennen liittojen yhdistymistä. Marraskuussa 2016 liittojen valtuustot tekivät kokouksissaan lopulliset päätökset vanhojen liittojen lakkauttamisesta. Uuden liiton perustamisen tavoitteena oli muun muassa tehokkaampi edunvalvonta ja paremmat jäsenpalvelut[9]
Jäsenistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liittoon kuuluu noin 17 100 jäsentä, joista 63 prosenttia on naisia ja 37 prosenttia miehiä. Jäsenistä noin 30 prosenttia on opiskelijoita ja vajaa 5 prosenttia eläkeläisiä. Työikäisistä liiton jäsenistä noin 40 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, noin 19 prosenttia valtiolla tai kunnissa ja 16 prosenttia yliopistoissa.
Liiton jäsenet työskentelevät muun muassa lääke- ja muun kemianteollisuuden alan yrityksissä, terveydenhuollossa, metsäteollisuudessa sekä ympäristönsuojeluun ja biotalouteen liittyvissä tehtävissä. Koulutukseltaan liiton jäsenet ovat esimerkiksi biologeja, biotieteilijöitä, kemistejä, geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, fyysikoita ja matemaatikoita.
Loimulaisia opiskelijoita on yhteensä noin 5000 jokaisella Suomen luonnon-, ympäristö- tai metsätieteellistä opetusta tarjoavalla korkeakoulupaikkakunnalla.
Organisaatio ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiton päätösvaltaa käyttävä elin on valtuusto, johon kuuluu 30 neljäksi vuodeksi valittua jäsentä ja enintään kaksitoista varajäsentä. Jäsenet valitaan jäsenäänestyksellä välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.[2]
Liiton hallituksen muodostavat valtuuston valitsema liiton puheenjohtaja, hallituksen keskuudestaan valitsemat kaksi varapuheenjohtajaa sekä neljästä yhdeksään muuta jäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jäsenistä puolet on vuosittain erovuoroisia.[2]
Liitossa toimii myös seitsemän hallituksen alaista toimikuntaa, jotka ovat järjestötoimikunta, koulutuspoliittisten ja yliopistoasioiden toimikunta, kunta-alan toimikunta, opiskelijatoimikunta, valtion toimikunta, yksityissektorin toimikunta sekä jäsenlehden toimitusneuvosto. Toimikunnissa on neljästä kymmeneen jäsentä, lukuun ottamatta 16-jäsenistä opiskelijatoimikuntaa. Lisäksi Loimussa toimii hallituksen kokouksia valmisteleva työvaliokunta sekä valtuustovaalien järjestämisestä huolehtiva vaalilautakunta.[11]
Liittoon kuuluu varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, eläkeläisjäseniä, yhdistysjäseniä sekä kannattajahenkilöitä. Uudet jäsenet hyväksyy hallitus yhdistysjäseniä lukuun ottamatta.[2]
Kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiton arvoja ovat jäsenkeskeisyys, yhdenvertaisuus, rohkeus ja vastuullisuus.[12]
Liitto kannattaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan investointien kasvattamista yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. [13]
Liiton mielestä luonnontieteellisen tutkimuksen taso Suomessa uhkaa rapautua heikkenevien perusvalmiuksien ja rahoituksen supistumisen seurauksena ja matemaattis-luonnontieteellisen osaaminen olisi nostettava takaisin huipputasolle. [14]
Jäsenlehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Loimu-lehteä painettuna ja verkosssa. Lehti antaa tietoa ”jäsenkunnan yhteiskunnallisesta, ammatillisesta ja palkkauksellisesta tilanteesta, työmarkkina-asioista, uramahdollisuuksista, koulutuksesta, jäseneduista ja liiton toiminnasta”. Painettu lehti sisältyy liiton jäsenyyteen ja on muidenkin kuin jäsenten tilattavissa sekä Suomeen että ulkomaille. [15].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mikä on Loimu? Loimu. Viitattu 19.5.2019.
- ↑ a b c d e {{Verkkoviite | Osoite = https://www.loimu.fi/mika-on-loimu/ryn-saannot/ | Nimeke = Säännöt | Julkaisija = Loimu | Viitattu = 22.12.2022
- ↑ Loimulaiset Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Yhteystiedot Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Organisaatio Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimu-lehti Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Edunvalvonta ja vaikuttamistoiminta Loimu. Arkistoitu 13.10.2019. Viitattu 19.5.2019.
- ↑ Työttömyyskassa ja -turva Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimu-lehti: Mistä Loimu sai alkunsa 18.02.2022. Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimulaiset Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimun toimikunnat Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimun strategia ja arvot Loimu. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimun kannanotto: Tieteen ja tutkimuksen rahoitusta pitää kasvattaa, ei heikentää Loimu 6.5.2021. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimun kannanotto: Matemaattis-luonnontieteellisen osaaminen nostettava takaisin huipputasolle Loimu 12.12.2022. Viitattu 22.12.2022.
- ↑ Loimu-lehti Loimu. Viitattu 22.12.2022.