Luonnollinen ehkäisy
Luonnollinen ehkäisy viittaa kokoelmaan erilaisia menetelmiä, joilla tunnistetaan kuukautiskierron hedelmällinen ajanjakso: munasolun irtoaminen, eli ovulaatio. Luonnollisessa ehkäisyssä voidaan harrastaa suojaamatonta yhdyntää hedelmällisen ajan ulkopuolella, kun taas hedelmällisenä aikana joko pidättäydytään sukupuolikontaktista, tai käytetään muita menetelmiä, esimerkiksi kondomia. Suomessa luonnollinen ehkäisy on hyvin heikosti tunnettu ehkäisymenetelmä.
Myös keskeytetty yhdyntä ja rytmimenetelmä katsotaan joskus luonnollisen ehkäisyn menetelmiksi, koska niissä ei käytetä ehkäisyvälineitä.
Luonnollisen ehkäisyn periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raskaaksi tuleminen on mahdollista vain hyvin lyhyenä ajanjaksona jokaisessa kuukautiskierrossa. Keskimäärin noin 14 päivää ennen seuraavia kuukautisia tapahtuu ovulaatio, eli uusi munasolu irtoaa munasarjasta. Munasolu on hedelmöityskelpoinen vain noin 12–24 tuntia. Jos munasolu ei hedelmöity tänä ajanjaksona, ei raskaus ole mahdollinen ennen seuraavaa ovulaatiota.
Koska siittiöt elävät korkeintaan viisi vuorokautta, on kuukautiskierrossa noin kuuden vuorokauden ajanjakso, jolloin raskaaksi tuleminen on mahdollista. Kaksoisovulaatiossa toinen munasolu irtoaa korkeintaan 24 tuntia ensimmäisen jälkeen, sillä ovulaation jälkeen lisääntyvä keltarauhashormoni estää uusien munasolujen irtoamisen. Kaksiosovulaation huomioiden teoreettinen hedelmällinen aika kestää korkeintaan noin seitsemän vuorokautta.
Kahden laajasti siteeratun akateemisen tutkimuksen perusteella laajimpana hedelmällisenä jaksona pidettiin ovulaatiopäivää ja sitä edeltäviä viittä vuorokautta. Barrettin ja Marshallin[1] tutkimuksessa oli mukana 241 brittipariskuntaa, ja Wilcoxin[2] tutkimuksessa 221 pohjoisamerikkalaista naista.
Luonnollinen ehkäisy perustuu pidättäytymiseen suojaamattomasta sukupuolikontaktista kuukautiskierron hedelmällisena ajanjaksona.
Menetelmän tehokkuus riippuu valitusta kuukautiskierron vaiheen tarkkailumenetelmästä. Oikein käytettynä luonnollisen tehokkuus on samaa luokkaa kuin kondomin.[3]
Luonnollinen ehkäisymenetelmän käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tärkeimmät osa-alueet luonnollisessa ehkäisyssä ovat: [4]
- Kehon aamulämpötilan tarkkailu
- Valkovuodon määrän ja laadun tarkkailu
- Kohdunkaulan asennon tarkkailu
Aamulämmön tarkkailu perustuu kuukautiskierron hormonitoiminnan todentamiseen. Alkukierrosta estrogeeni on vallitseva hormoni. Kun munasolu irtoaa, muuttuu follikkeli keltarauhaseksi, joka alkaa tuottaa progesteronia. Tämä hormoni nostaa kehon aamulämpöä muutamalla celsiusasteen kymmenyksellä. Peruslämpö nousee vasta kun munasolu on irronnut. Kierron hedelmällisin ajankohta on kuitenkin tässä vaiheessa ohitettu. Menetelmää ei siis voida käyttää kyseisen kierron hedelmällisen ajankohdan ennustamiseen.[5]
Valkovuoto muuttuu ovulaatioajankohtana juoksevammaksi, läpikuultavaksi, kananmunan valkuaista muistuttavaksi. Valkovuodon muuttumista tarkkailemalla voidaan havaita lähestyvä ovulaatio, ja lämpötilamenetelmää käyttämällä todentaa ovulaation tapahtuminen.
Kohdunkaulan asennon ja kohdunsuulla tapahtuvien muutosten tarkkailu on kolmas menetelmä, jota käytetään täydentämään kahta edellä mainittua. Ovulaation lähellä kohdunkaula vetäytyy ylemmäs, avautuu hieman, ja tuntuu pehmeämmältä.
Luonnollisen ehkäisyn hyviä ja huonoja puolia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnollinen ehkäisy ei suojaa sukupuolitaudeilta, joten se sopii vain vakituisessa yksiavioisessa suhteessa eläville.
Kehon merkkien tunnistamisen opetteleminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Luonnollisen ehkäisyn hyvänä puolena on sen hormonittomuus. Kaikille ehkäisypillerit tai muut hormonivalmisteet eivät sovi, tai ne aiheuttavat häiritseviä sivuvaikutuksia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Barrett, J., Marshall, John (1969). "The Risk of Conception on Different Days of the Menstrual Cycle". Population Studies 23 (3): 455–461.
- ↑ Wilcox, A. J., C. R. Weinberg, et al. (1995). "Timing of sexual intercourse in relation to ovulation. Effects on the probability of conception, survival of the pregnancy, and sex of the baby.". N Engl J Med 333 (23): 1517-21.
- ↑ Trussell, James (2007). "Contraceptive Efficacy", in Hatcher, Robert A., et al.: Contraceptive Technology, 19th rev., New York: Ardent Media. ISBN 0-9664902-0-7.
- ↑ Weschler, Toni (2002). Taking Charge of Your Fertility, Revised, New York: HarperCollins. ISBN 0-06-093764-5.
- ↑ Tiitinen A: Raskauden ehkäisy Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 18.4.2016.