Lumiapina
| Lumiapina | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Osalahko: | Apinat Simiiformes |
| Heimo: | Vanhan maailman häntäapinat Cercopithecidae |
| Alaheimo: | Lehtiapinat Colobinae |
| Suku: | Rhinopithecus |
| Laji: | roxellana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhinopithecus roxellana |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Lumiapinaa tavataan vain Kiinan keskiosassa. |
|
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
Lumiapina (Rhinopithecus roxellana) on Kiinan keskiosissa elävä lehtiapinoiden alaheimoon kuuluva kädellislaji.[3] Lumiapinoita on jäljellä vain 8 000–20 000 yksilöä, ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.[3][4]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lumiapinauroksen pituus on 58–68 ja naaraan 47–52 senttimetriä.[4] Hännän pituus on 50–70 senttimetriä.[5] Uroksen paino on 15–40 kilogrammaa (useimmiten 20) ja naaraan 6–12 kilogrammaa.[5][4]
Lumiapinan turkki on useimmiten kullanvärinen,[5] ja siinä on mukana lisäksi ruskeaa ja keltaoranssia.[4] Hartiat, selkä ja häntä ovat harmaanmustat. Naaraat muistuttavat muuten uroksia, mutta niillä on ruskea pää.[5] Kun uros vanhenee, sen turkki muuttuu aiempaa oranssimmaksi.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lumiapinaa tavataan vain keskisen Kiinan länsiosissa Sichuanin, Gansun, Hubein ja Shaanxin provinsseissa.[5][4] Lajia on huhuttu tavattavan myös Intian rajalla, mutta tälle tiedolle ei ole varmaa näyttöä.[4]
Lumiapina elää kesällä suurissa vuoristometsissä jopa kolmen kilometrin korkeudessa. Talvella se laskeutuu alemmas. Lumiapina elää sekä lehti- että havumetsissä.[5] Luonnonvaraiset yksilöt viettävät yli 90 prosenttia elinajastaan puissa, tarhattuna kasvatetut hieman vähemmän. Lumiapinoiden elinalueella on lunta tavallisesti joulukuusta maaliskuuhun, joskus jopa neljä kuukautta vuodessa.[4]
Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muiden apinoiden tavoin lumiapinat ovat melko älykkäitä. Ne elävät laumoissa, joiden koko on kesällä yleensä korkeintaan 200 yksilöä ja talvella 20–30 yksilöä. Kesälaumat voivat yhdistyä vielä suuremmiksi 400–600 yksilön yksiköiksi. Laumat koostuvat pienemmistä perhekunnista, joista kuhunkin kuuluu johtava uros ja noin neljä naarasta.[5] Sosiaalisten verkostojensa ansiosta lumiapinat kykenevät torjumaan petojen aiheuttamaa uhkaa.[3] Ne pakenevat petoja korkealle puuhun.[5]
Reviiritaisteluissaan lumiapinat uhittelevat pikemmin kuin käyvät toistensa kimppuun. Reviirihierarkiassa synnyttäneet emot ovat hedelmättömiä naaraita korkeammalla. Uroksista arvostetuimpia ovat ne, joilla on eniten kumppaneita laumassa.[3]
Lumiapina on kasvinsyöjä, jonka ruokavalio vaihtelee vuodenajan mukaan. Se syö ympäri vuoden mäntyjen ja nuorten kuusten neulasia ja kaarnaa. Kesällä sen ruokavalioon kuuluvat myös silmut, versot, kukat, siemenet, hedelmät ja lehdet.[4][5]
Lumiapinat lisääntyvät läpi vuoden, mutta useimmat poikaset syntyvät maaliskuun ja toukokuun välillä.[5] Kantoaika on noin kuusi kuukautta, ja emo synnyttää kerralla useimmiten yhden poikasen, harvoin kaksi.[5][4] Poikasta hoitaa pääasiassa sen emo, mutta myös lauman muut jäsenet osallistuvat hoitamiseen. Urokset ovat sukukypsiä noin seitsemän vuoden iässä ja naaraat neljä–viisivuotiaina.[5] Tarhattuna lumiapinan tiedetään eläneen 23-vuotiaaksi, joten laji on melko pitkäikäinen.[4]
Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lumiapinan elinalueet ovat pirstaloituneet ensin jääkauden ja sittemmin hakkuiden ja asutuksen leviämisen seurauksena.[3] Apinoita myös metsästetään niiden turkin, luiden ja lihan takia.[3][5] Uhanalaisuusluokitukseltaan lumiapina on erittäin uhanalainen laji. Sen kannan vahvuus on 8 000–20 000 yksilöä,[4] joista noin 4 000 elää vuoristossa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yongcheng, L. & Richardson, M.: Rhinopithecus roxellana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Rhinopithecus roxellana Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 4.10.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Jennifer S. Holland: Lumisten vuorten apinat 7.3.2011. National Geographic Suomi. Viitattu 3.6.2012.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Gron, Kurt ja Ren, Renmei: Golden snub-nosed monkey Rhinopithecus roxellana 20.11.2007. Primate Info Net. Viitattu 30.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Golden snub-nosed monkey (Rhinopithecus roxellana) ARKive. Arkistoitu 22.6.2013. Viitattu 28.8.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Rhinopithecus roxellana (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF):Rhinopithecus roxellana (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Rhinopithecus roxellana golden snub-nosed monkey (englanniksi)
| ||||||||||