Lukios (Lukianos)
| Lukios eli Aasi | |
|---|---|
| Λούκιος ἢ Ὄνος | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Lukianos |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | satiiri |
| Julkaistu | 100-luku |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Aapo Junkola |
| Julkaistu | 2003 |
| ISBN | 952-91-5732-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Lukios eli Aasi (m.kreik. Λούκιος ἢ Ὄνος, Loukios ē Onos; lat. Asinus) on Lukianoksen nimiin laitettu satiiri, joka kertoo aasiksi muuttuvasta miehestä ja tämän kokemuksista eläimenä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teos pannaan usein Lukianoksen nimiin, mutta sen aitous on myös kyseenalaistettu. Säilynyt versio saattaa olla jonkun muun kirjoittama lyhennetty versio Lukianoksen alkuperäisestä tekstistä. Sama kertomus esiintyy pidempänä ja yksityiskohtaisempana, osin juoneltaan poikkeavana, Apuleiuksen teoksessa Kultainen aasi, joka perustuu kreikkalaiseen tekstiin.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukianoksen teos koostuu 56:sta suhteellisen lyhyestä luvusta. Teoksen päähenkilö on Lukios, joka on matkoilla Thessalian Hypatassa. Uteliaisuuttaan hän haluaa tutustua erään paikallisen noitanaisen noituuteen vain nähdäkseen jotakin merkillistä. Lukios saa selville, että kyseessä on hänet majoittaneen miehen, Hipparkhoksen, vaimo.[1]
Lukios tutustuu ensin naisen palvelijattareen nimeltä Palaistra. Heidän lemmenöitään kuvataan painimisen ja taistelun termein.[2] Muutaman päivän kuluttua Palaistra ilmoittaa Lukiokselle, että hänen emäntänsä aikoo muuttua linnuksi lentääkseen rakastajansa luokse. Emäntä saakin sulkapeitteen ja siivet, nousee siivilleen ja lentää ikkunasta ulos. Lukios pyytää Palaistralta samaa ihmeainetta, jota noita käytti. Hän voitelee kuitenkin itseensä vahingossa väärää ainetta, ja muuttuu aasiksi. Hänen mielensä pysyy kuitenkin ihmisen mielenä. Palaistra sanoo, että Lukios muuttuisi takaisin ihmiseksi, jos söisi ruusuja.[3]
Pian taloon tunkeutuvat varkaat vievät talosta kaiken omaisuuden, ja Lukios joutuu sen kantojuhdaksi. Aasia lyödään ja kohdellaan muutenkin huonosti. Hän yrittää karata yhdessä erään vangiksi otetun naisen kanssa, mutta yritys epäonnistuu.[4] Lopulta Lukios ja nainen kuitenkin vapautetaan. Lukios saa palkkioksi oleilla vapaana aasina tammojen seurassa. Pian hän joutuu kuitenkin työhön myllyyn, sekä edelleen kantamaan raskaita taakkoja ja kärsimään aasinajajan temppuja. Hän on myös vaarassa tulla kastroiduksi.[5]
Seuraavaksi Lukios myydään katamiiteille, ja hän joutuu kantamaan selässään erään syyrialaisen jumalattaren patsasta. Kultin harjoittajat paljastuvat huijareiksi, ja jäävät kiinni varkaudesta.[6] Seuraavaksi Lukios myydään eräälle leipurille. Hän joutuu jälleen myllyyn ja kantojuhdaksi.[7]
Seuraava omistaja on erään rikkaan miehen palvelija. Lukios saa viimein syödä ihmisten ruokaa, sillä hän kykenee varastelemaan itselleen herkkupaloja. Hän jää tästä kiinni, mutta omistajat vain nauravat sille, että Lukios syö ruokia, joita aasit eivät yleensä syö, ja jopa juo viiniä. Niinpä hän päätyy näyttelyeläimeksi maksua vastaan.[8] Samalla eräs rikas ja kaunis nainen ihastuu häneen ja haluaa rakastella hänen kanssaan. He viettävät yön yhdessä.[9]
Amfiteatterilla Lukios saa viimein syötäväkseen ruusuja, ja hän muuttuu takaisin ihmiseksi kaikkien nähden. Hän haluaa kuitenkin edelleen tavata naista, jonka kanssa vietti yön — nainen ei kuitenkaan enää ole kiinnostunut Lukioksesta nähtyään tämän alasti, koska hän ei niinkään rakastanut Lukiosta vaan tämän aasinmiehuutta.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 1–4.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 5–11.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 12–15.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 16–25.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 26–34.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 35–41. Lukianos kertoo samasta kultista laajemmin teoksessaan Syyrialaisesta jumalattaresta.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 42–45.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 46–50.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 50–52.
- ↑ Lukianos: Lukios eli aasi, 53–56..
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lukianos: Lukios eli aasi. Teoksessa Satiireja 2. Suomentanut Aapo Junkola. Tampere: Juvenes Print, 2003. ISBN 952-91-5732-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Λούκιος ἢ ὄνος Bibliotheca Augustana (muinaiskreikaksi)