Luís Cabral

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Luis Cabral)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luís Cabral vuonna 1973.

Luís de Almeida Cabral (11. huhtikuuta 1931 Bissau, Portugalin Guinea31. toukokuuta 2009 Torres Vedras, Lissabon, Portugali) oli Guinea-Bissaun ensimmäinen presidentti vuosina 1973–1980.

Kirjanpitäjän koulutuksen saanut[1] Luís Cabral oli Amílcar Cabralin velipuoli[2] ja yksi Guinean ja Kap Verden afrikkalaisen itsenäisyyspuolueen PAIGC:n kuudesta perustajasta. Portugalilaisten järjestämään verilöylyyn päättyneen Pindjiguitin telakan lakon jälkeen hän siirtyi Guinean pääkaupunkiin Conakryyn, jonne PAIGC perusti päämajansa vuonna 1960. Vuonna 1961 Cabralista tuli perustamansa UNTG-ammattiliiton pääsihteeri ja vuodesta 1963 lähtien hän toimi yhtenä Guinea-Bissaun itsenäisyyssodan johtajista.[1]

Amílcar Cabralin murhan jälkeen vuonna 1973 Luís Cabralista tuli PAIGC:n varapääsihteeri ja itsenäisen Guinea-Bissaun ensimmäinen presidentti[1]. Hänen aikanaan maa kärsi Sahelin kuivuuden aiheuttamasta nälänhädästä, PAIGC:n sisäisistä ristiriidoista sekä afrikkalaisväestön kapverdeläisiä kohtaan tuntemasta vihamielisyydestä. Cabralia syytettiin myös portugalilaisten sodanaikaisten apurien joukkosurmista.[2]

Cabral syrjäytettiin pääministeri João Bernardo Vieiran johtamassa vallankaappauksessa vuonna 1980[1]. Kolmentoista kuukauden ajan[2] kotiarestissa pidetty entinen presidentti karkotettiin Kuubaan, josta hän siirtyi Kap Verdelle ja lopuksi Portugaliin. Guinea-Bissaun sisällissodan jälkeen vuonna 1999 Cabral kävi Ansumane Manén kutsumana Guinea-Bissaussa, mutta kieltäytyi osallistumasta politiikkaan ja palasi Portugaliin. Guinea-Bissaun hallitus tunnusti Cabralin merkityksen hänen kuolemansa jälkeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Mendy, Peter Karibe & Lobban, Richard A. Jr.: Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau: Fourth Edition, s. 72–74. Landam, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-5310-2.
  2. a b c Whiteman, Kaye: Luís Cabral: Liberation fighter and first president of Guinea-Bissau The Guardian. 8.6.2009. Viitattu 5.6.2017.