Koordinaatit: 48°55′N, 39°1′E

Luhanskin alue

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Luganskin alue)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luhanskin alue
Луганська область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Luhanskin alueen sijainti Ukrainan kartalla.
Luhanskin alueen sijainti Ukrainan kartalla.

Koordinaatit: 48°55′N, 39°1′E

Valtio Ukraina Ukraina
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Luhansk (de jure)
Sjevjerodonetsk (de facto; 25. kesäkuuta 2022 asti)
 – suurin kaupunki Luhansk (399 559 as., 2017)[1]
 – Päämies Serhi Haidai
Pinta-ala  ([2]) 26 684 km² (10.)
Väkiluku (2021)  ([1]) 2 128 617 (7.)
Kielet ukraina (virallinen), venäjä (enemmistön äidinkieli)
BKT (2011) 57 202 milj. UAH[3]
(eli 5,5546 mrd. EUR[4] tai 4,4 % Ukrainan BKT:stä)
 – asukasta kohti 25 067 UAH[3],
noin 2 434 EUR[4] (eli 88 % Ukrainan keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika UTC+3
Symbolit
 – lippu Luhanskin alueen lippu
 – vaakuna Luhanskin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus ВB, НВ[5]
 – ISO 3166 UA-09
loga.gov.ua

Luhanskin alue (ukr. Луганська область, Luhanska oblast) on Ukrainan itäisin hallinnollinen alue. Sen läpi virtaa Donjoen itäinen sivuhaara Donets.[6] Väestöltään suurelta osin venäjänkielisen alueen asukasluku on noin 2,1 miljoonaa.[1] Sen alueella sijaitsee Venäjän ylläpitämä ja vuonna 2014 perustettu nukkevaltio, niin sanottu Luhanskin kansantasavalta.[7]

Venäjän itäisimpään Ukrainaan – näkyvimmin Luhanskin ja Donetskin alueelle – vuodesta 2014 kohdistamat sotatoimet ja rajoitukset ovat kurjistaneet sekä alueen venäjän- että ukrainankielisen siviiliväestön oloja. Osa Luhanskin alueesta on ollut vuodesta 2014 Venäjän aseellisesti ja taloudellisesti ohjaaman kapinallishallinnon hoidossa. Tämä on vaikeuttanut suuresti ihmisten elämää, estänyt laillisen järjestyksen ylläpitoa ja normaalia kanssakäymistä alueella. Sadat tuhannet ihmiset ovat muuttaneet pois kodeistaan miehitystä tai sotatoimia pakoon.[8] Kapinallishallinnot ovat pakkovärvänneet ukrainalaisia sotatoimiin Ukrainan sisällä. [9] Osana pyrkimystä horjuttaa itäisen Ukrainan alueellista suvereenisuutta, Venäjä on jakanut yli puoli miljoonaa Venäjän passia kahden alueen kapinallisalueilla asuville, ja tarjoaa Ukrainassa asuville venäläisen passin haltioille sotilaskoulutusta Venäjän armeijassa.[10] Tuhansia siviilejä ja kotimaataan puolustaneita sotilaita on tapettu Venäjän toimin ylläpidetyissä sotilaallisissa kahakoissa.[8] Alueen talous on romahtanut vuoden 2013 jälkeen. Ennen Venäjän vuoden 2014 aloittamia sotatoimia Luhanskin alueelta kertyi vajaa neljä prosenttia Ukrainan bruttokansantuotteesta (2013).[11] Vuonna 2019 vapaan Ukrainan valtion kontroissa oleva alueen osa tuotti enää vain prosentin maan BKT:stä.[11]

Neuvostovuosina 1935–1958 ja 1970–1990 alueen nimenä oli Vorošilovgradin alue Luhanskin tuolloisen nimen mukaan. Nimi muistutti Stalinin työtoverista, marsalkka Kliment Vorošilovista (1881–1969).[12]

Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti sotilaallisen miehityksen osassa Ukrainan Luhanskin ja Donetskin alueita. Venäjä ensin väitti maanantaina 21. helmikuuta 2022 tunnustaneensa Ukrainan "kapinallisalueina" vuodesta 2014 toimineet Venäjän ohjauksessa olleet nukkehallinnot "itsenäisiksi" ja "valtioiksi".[13][14][15] Sitten Venäjä jatkoi sotatoimiaan ryhtymällä raskailla sotilasosastoillaan "rauhanturvaamiseen" eli tosiasiallisen miehityksen näillä Ukrainan valtion alueilla,[13][14][16] uhaten samalla Ukrainaa sotilasjoukoillaan myös usealta muulta suunnalta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhanskin aluetta rajaavat pohjoisessa Venäjän Belgorodin ja Voronežin alueet, idässä ja etelässä Venäjän Rostovin alue. Lännessä naapureina ovat Ukrainan Donetskin ja Harkovan alueet. Aluekeskus Luhansk sijaitsee linnuntietä noin 27 kilometrin päässä Venäjän rajasta. Itä-Ukrainan Donetsk sijaitsee aluekeskuksesta 130 kilometrin päässä länsilounaassa ja Harkova 270 kilometriä luoteessa. Pääkaupunki Kiova on 670 kilometrin päässä länsiluoteessa.[6]

Luhanskin alueen kaupunkeja kartalla
Luhanskin alueen kartta. Kartalla on esitetty alueen piirijako ennen vuotta 2020 (himmeät rajat) ja vuodesta 2020 lähtien (tummemmat rajat) sekä suurimpien, yli 30 000 asukkaan kaupunkien sijainti. Lisäksi kartalla on esitetty suurimpien raja-asemien sijainti. Uusien piirien (2020-) hallintokeskukset on vahvennettu.

Luhanskin alueen pinta-ala on 26 684 neliökilometriä.[2] Tämä on noin 4,4 prosenttia koko Ukrainan pinta-alasta. Alueen pituus pohjois–eteläsuunnassa on noin 190 kilometriä ja leveys itä–länsisuunnassa noin 250 kilometriä.

Ilmasto on mantereinen: kylmähkö vähäluminen talvi ja kuiva, kuuma kesä. Keskimääräinen sademäärä voi olla 459–505 mm. Luhanskin alueen suurin joki on Donets. Maa on pääasiassa viljavaa mustanmullan maata.lähde?

Alueen pääkaupunki on Luhansk, jossa on 399 559 asukasta (2021).[1] Muita huomattavia, yli 50 000 asukkaan kaupunkeja (2021) alueella ovat Altševsk (106 550 as.), Sjevjerodonetsk (101 135 as.), +Lysytšansk (95 031 as.), H’rustalnyi (79 764 as.), Kadijivka (aiemmin Stah’anov, 73 702 as.), Dovžansk (62 993 as.), Rubižne (56 066 as.) ja Antratsyt (52 353 as.). Kokoluokan 20 000–49 999 asukkaan kaupunkeja ovat puolestaan Rovenky (45 651 as.), Brjanka (44 987 as.), Sorokyne (eli Krasnodon 42 582 as.), Pervomaisk (36 311 as.), Holubivka (26 838 as.), Perevalsk (24 919 as.), Molodohvardijsk (22 514 as.) ja Suh’odilsk (20 474 as.).[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaajien äidinkieli Luhanskin alueella Ukrainan 1. väestönlaskennassa vuonna 2001 (ukrainaksi). Punaisella on kuvattu venäjän kielienemmistön ja sinisellä ukrainan kielienemmistön alueet. Kaupunkialueilla venäjän kieli pääsääntöisesti korostuu, ja maaseudulla on runsaasti ukrainankielisiä alueita. Huom. Kielijakauma on muuttunut jonkin verran vuoden 2001 jälkeen, kun väkiluku on pudonnut 11,4 % vuoden 2013 alkuun mennessä.
Venäjällä syntyneiden osuus (%) Ukrainan eri alueiden väestöstä (tilanne vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan).(ukrainaksi)

Ukrainan tilastokeskus arvioi Luhanskin alueen väkiluvuksi vuoden 2021 alussa 2 128 617. Väestöstä 87,1 prosenttia asuu kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa ja 12,9 prosenttia maaseudulla.[1]

Pääosa väestöstä on venäjänkielistä.

Vuoden 2001 väestönlaskennassa väestön etninen tausta jakautui seuraavasti: ukrainalaisia 58,0 %, venäläisiä 39,0 %, valkovenäläisiä 0,8 %. Muihin etnisiin väestöryhmiin kuului kuhunkin enintään 0,3 % alueen väestöstä (uzbekkeja, juutalaisia, bulgaareja, georgialaisia, armenalaisia, saksalaisia, tataareja, puolalaisia ja muita). Aiempaan, Neuvostoliiton viimeiseen väestönlaskentaan (1989) verrattuna ukrainalaisten suhteellinen määrä oli kasvanut ja venäläisten, valkovenäläisten ja juutalaisten määrä laskenut merkittävästi.[17] Tämä selittyy Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisillä tapahtumilla: aiemmin hyvin vilkas muuttoliike Neuvostoliiton tasavaltojen välillä ja maahantulo Ukrainaan heikkeni, maastamuutto oli voimakasta takaisin synnyinmaahan ja luontainen väestönkasvun oli negatiivista (enemmän kuolleita kuin syntyneitä, alhainen syntyvyys suurvallan romahduttua ja maahanmuuttajien ikääntyessä) yhteisvaikutuksella.

Oheinen taulukko kuvaa Luhanskin alueen väestökehitystä virallisten väestönlaskentojen (1959–2001) ja Ukrainan tilastokeskuksen arvioiden (2013 ja 2017) perusteella. Väkiluku oli vuoden 2013 alkuun mennessä vähentynyt 21,2 prosenttia Neuvostoliiton aikaiseen vuoden 1989 väestönlaskentaan verrattuna. Vuonna 2013 Luhanskin alueen väkiluku oli alempi kuin minään väestönlaskentavuonna 1950-luvulta alkaen. Vuoden 2001 väestönlaskentaan verrattuna väkiluku putosi 11,4 prosenttia lisää vuoden 2013 alkuun mennessä.[18][19][20][21][21][22]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1959[18] 1970[19] 1979[20] 1989[21] 2001[23]
(pyöristetty)
2013[22]
(arvio)
2017[24]
(arvio)
2021[1]
(arvio)
Väkiluku &&&&&&&&02452172.&&&&002 452 172 &&&&&&&&02750566.&&&&002 750 566 &&&&&&&&02786697.&&&&002 786 697 &&&&&&&&02862734.&&&&002 862 734 &&&&&&&&02546200.&&&&002 546 200 &&&&&&&&02256551.&&&&002 256 551 &&&&&&&&02195290.&&&&002 195 290 &&&&&&&&02128617.&&&&002 128 617

Talous ja teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhanskin alue on raskaasti teollistunut. Alueella on kivihiilikaivoksia, öljynjalostusta, terästehtaita ja muita metallurgian tehtaita, kemiantehtaita, konepajateollisuutta ja kevyttä teollisuutta.

Ukrainan tilastokeskus Ukrstatin mukaan Luhanskin alueen osuus Ukrainan bruttokansantuotteesta vuonna 2011 oli 57,2 miljardia Ukrainan hryvniaa (UAH), joka oli vuoden 2011 lopun virallisin vaihtokurssein 5,55 miljardia euroa. Tämä oli 4,4 prosenttia Ukrainan BKT:sta. Jokaista alueen asukasta kohti tämä on vain 25 067 hryvniaa eli noin 2 434 euroa vuodessa. Tämä oli 88 % Ukrainan keskiarvotasosta.[3][4] Venäjän vuodesta 2014 ylläpitämien sotatoimien seurauksena alueen talous on romahtanut keskitason maakunnasta taloudellisesti koko maan pienimmän BKT-osuuden alueeksi; vuonna 2019 Luhanskin alue tuotti enää 1,0 prosenttia Ukrainan BKT:stä.[11] Luhanskin alueeseen kuuluvien, Venäjän sotilaallisesti tukemien kapinallispiirien talouslukuja ei ole luotettavan tilastotiedon puuttuessa edellä voitu huomioida.

Vuonna 2013 keskimääräinen palkkataso alueella oli 3 337 UAH eli 302 euroa.[25][26]

Strategista merkitystä on esimerkiksi Luhanskin alueen kautta Voronežin suunnalta Rostov-na-Donuun kulkevalla pohjois–eteläsuuntaisella maakaasun pääsiirtoputkella sekä osalla alueen raskaasta teollisuudesta. Ukrainan koillisosien Dnepr–Donetsin liuskekaasukentän itäosa osuu myös alueen pohjoisosiin, vaikka tämän suuren kaasuvarannon pääesiintymä onkin alustavasti lännempänä, erityisesti Harkovan ja Pultavan alueilla.

Luhanskin alueen raja-asemat ja hyökkäykset Ukrainan rajavartioston toimipisteisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhanskin alueella on monta Ukrainan rajavartiolaitoksen ylläpitämää kansainvälistä rajanylityspaikkaa. Näistä enemmistö on maanteiden raja-asemia. Lisäksi alueella on Venäjän rajaliikenteen rautatieasemia ja Luhanskin kansainvälisen lentoaseman rajanylityspaikka.[27] Tämän lisäksi Venäjän rajalla on useita paikallisia, osan päivästä tai tarpeen mukaan aukiolevia raja-asemia.[28] Paikoin raja kulkee asutuksen keskellä, ja rajavalvonta on hyvin haastavaa.

Touko-kesäkuun 2014 taitteessa tapahtui rajaloukkauksia, jossa Venäjän Rostovin alueen puolelta Ukrainaan tunkeutui useita, aseistautuneita sotilashenkilöitä kuljettaneita ajoneuvoja.[29][30][31][32] Lisäksi Venäjä-mieliset, osin Venäjältä tulleet kapinalliset hyökkäsivät kahteen Ukrainan rajavartiolaitoksen kaupungeissa sijaiseviin tukikohtaan (varikko- ja majoitustiloja) Luhanskissa ja Sverdlovskissa. Rajavartiosto päätti vetäytyä siviiliasutusta suojanaan käyttäneitä hyökkääjiä vastaan käytyjen taistelujen jälkeen näistä tukikohdastaan. Ukraina myös sulki kesäkuun 2014 alkupäivinä tilapäisesti ainakin kahdeksan rajanylityspaikkaa yleisen turvallisuuden nimissä. Näistä kuusi oli Luhanskin alueella olevia maantieliikenteen raja-asemia ja yksi rautatieliikenteen raja-asema. Myös Luhanskin kansainvälinen lentoasema oli suljettuna. Suljetuista raja-asemista merkittävimpiin kuuluu eurooppatien E 50 Dolžanskyin raja-asema Venäjän Rostovin alueen Novošahtinskin ja Ukrainan Dovžanskin piirin (Sverdlovskin piirin) rajalla.[33][34][35][36][37]

Venäjä-mieliset separatistit ovat pyrkineet iskemään Ukrainan rajavartioston ylläpitämiä, Venäjän federaation Rostovin alueen Donetskin kaupunkiin rajoittuvia raja-asemia kohtaan. Nämä suljettiin rajaloukkausten ja separatistien hyökkäysaikeiden takia liikenteeltä muutamaa päivää aiemmin. Ukrainan rajavartiosto raportoi yhä 9. kesäkuuta separatistien hyökkäyksistä seudun raja-asemista keskeisintä eli Izvarynen raja-asemaa kohtaan Ukrainan valtatien M04 ja Venäjän valtatien M21 rajalla eli eurooppatiellä E 40. Ukrainan viranomaiset kuitenkin kertoivat torjuneensa hyökkäykset.[38][39] Kranaatinheittimin varustetut separatistit yrittivät vallata taas myös Luhanskin lentoasemaa 9.–10. kesäkuuta 2014 välisenä yönä.[40]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuun 2014 alun mielenilmauksia Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenkon patsaan luona Luhanskissa.

Ukrainan presidentinvaalien aikana 26. marraskuuta 2004 Luhanskin alue julistautui itsenäiseksi ja pyysi liittymistä Venäjän federaatioon.lähde?.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluehallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollinen jako vuodesta 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Luhanskin alue jaettiin kahdeksaan piiriin. Näiden piirien alueella sijaitsi 37 kaupunkia (Luhanskissa 4 kaupunkipiiriä), 109 kaupunkityyppistä taajamaa ja 780 kylää.[1] Piireistä neljä oli Ukrainan hallinnassa,[41][42] loput Venäjän tukeman kapinallishallinnon piirissä.

Piirin nimi Ukrainalainen nimi,
kyrillinen[1]
Asukkaita
(2021)[1]
Kaupunki-
laisia
(%, 2021)[1]
Pinta-ala
(km²)[42][43]
Hallintopaikka
[1]
Sijainti-
kartta
Altševskin piiri Алчевський район &&&&&&&&&0437513.&&&&00437 513 &&&&&&&&&&&&&096.090000096,9 &&&&&&&&&&&02010.&&&&002 010 Altševsk
(106 550 as.)
Dovžanskin piiri Довжанський район &&&&&&&&&0206360.&&&&00206 360 &&&&&&&&&&&&&088.050000088,5 &&&&&&&&&&&02140.&&&&002 140 Dovžansk
(62 993 as.)
Luhanskin piiri Луганський район &&&&&&&&&0529716.&&&&00529 716 &&&&&&&&&&&&&093.030000093,3 &&&&&&&&&&&02150.&&&&002 150 Luhansk
(399 559 as.)
Rovenkyn piiri Ровеньківский район &&&&&&&&&0295057.&&&&00295 057 &&&&&&&&&&&&&093.080000093,8 &&&&&&&&&&&02090.&&&&002 090 Rovenky
(45 651 as.)
Sjevjerodonetskin piiri Сєвєродонецький район &&&&&&&&&0369421.&&&&00369 421 &&&&&&&&&&&&&094.040000094,4 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.2 693,2 Sjevjerodonetsk
(101 135 as.)
Starobilskin piiri Старобільський район &&&&&&&&&0126010.&&&&00126 010 &&&&&&&&&&&&&038.060000038,6 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.6 938,9 Starobilsk
(16 267 as.)
Štšastjan piiri Щастинський район &&&&&&&&&&078967.&&&&0078 967 &&&&&&&&&&&&&046.030000046,3 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.3 308,4 Novoaidar
(7 879 as.)
Svatoven piiri Сватівський район &&&&&&&&&&078278.&&&&0078 278 &&&&&&&&&&&&&047.&&&&0047 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.5 314,1 Svatove
(16 420 as.)

Hallinnollinen jako ennen vuotta 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhanskin alue oli vuoteen 2020 saakka jaettu 18 piiriin ja 14 kaupunkipiiriin tai suoraan alueen alaiseen kaupunkiin (suluissa asukaslukuarvio 2013):[44][22]

Kaupunkipiirit ja aluehallinnon alaiset kaupungit (K, 2020 saakka)
   
Piirit (2020 saakka)
   

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 31.1.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. a b Oblasti decentralization.gov.ua. Viitattu 30.1.2022. (ukrainaksi)
  3. a b c Valovyi rehionalnyi produkt (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  4. a b c Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2011 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2011) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  5. V Ukrajini zminjatsja avtomobilni deržnomery 12.2013. News One, newsone.com.ua. Arkistoitu 11.2.2022. Viitattu 11.2.2022. (ukrainaksi)
  6. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  7. Putin päättää vielä tänään Luhanskin ja Donetskin separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisesta 21.2.2022. demokraatti.fi. Arkistoitu 28.9.2023. Viitattu 4.5.2022. (suomeksi)
  8. a b Further armed conflict in Ukraine would have devastating consequences for the human rights of millions 28.1.2022. amnesty.org. Viitattu 30.1.2022. (ukrainaksi)
  9. Lisa Schlein: UN Monitors: Eastern Ukraine Casualties Rose After Cease-Fire Ended 9.10.2021. voanews.com. Viitattu 30.1.2022. (ukrainaksi)
  10. Duma deputy invites Donbas residents to join Russian army while tensions mount over Ukraine 29.1.2022. euronews.com. Viitattu 4.2.2022. (englanniksi)
  11. a b c Valovyi rehionalnyi produkt (2004-2019) / Gross regional product (mln.UAH) (xls) (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2019) 2021. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 2.2.2022. (englanniksi)
  12. Lugansk (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja toinen teos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 9.4.2014. (venäjäksi)
  13. a b Yle seuraa Ukrainan tapahtumia: Putin määräsi Venäjän "rauhanturvaajat" tunnustamilleen separatistialueille - EU:n Borrelin mukaan joukkojen lähetys on suora aggressio Ukrainaa kohtaa 22.2.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 22.2.2022. (suomeksi)
  14. a b Putin määrännyt sotilaita Itä-Ukrainan kapinallis­alueille ”turvaamaan rauhaa” – Presidentin kanslia: Suomi tuomitsee ”alueellista koskemattomuutta loukkaavat toimet” 22.2.2022. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 22.2.2022. (suomeksi)
  15. Erkka Mikkonen: Tanssi jatkuu Donetskissa 21.2.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 22.2.2022. (suomeksi)
  16. Live: Putin orders troops into eastern Ukraine 21.2.2022. bbc.com. Viitattu 22.2.2022. (englanniksi)
  17. About number and composition population of Luhansk region by data All-Ukrainian census of the population 2001, 2001.ukrcensus.gov.ua, viitattu 7.3.2014, (englanniksi)
  18. a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.4.2014. (venäjäksi)
  19. a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.4.2014. (venäjäksi)
  20. a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.4.2014. (venäjäksi)
  21. a b c demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.4.2014. (venäjäksi)
  22. a b c Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 6.3.2014. (ukrainaksi)
  23. About number and composition population of Luhansk region by data All-Ukrainian census of the population 2001. (Luhanskin alueen asukkaiden asukasluku piireittäin 2001 väestönlaskennassa) Ukrainan tilastokeskus, ukrcensus.gov.ua. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)
  24. Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2017 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2017) 2017. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 12.9.2017. (ukrainaksi)
  25. Time series of avarage monthly wages by region (1995-2013) (Keskimääräisen kuukausipalkan kehitys Ukrainassa alueittain 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  26. Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2013 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2013. 100 EUR= 1029.8053 UAH eli 1 UAH= 0,090567 EUR.) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)
  27. State Border Guard Service of Ukraine - Interactive map Ukrainan rajapalvelu, dpsu.gov.ua. Arkistoitu 15.3.2015. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
  28. Na kordoni z Rosijskoju federatseju (Listaus Ukrainan rajavartiolaitoksen Venäjän rajan raja-asemista) Ukrainan rajavartiolaitos, dpsu.gov.ua. Arkistoitu 29.3.2015. Viitattu 5.6.2014. (ukrainaksi)
  29. Ukraine PM Yatsenyuk in Russia border demand, 28.5.2014, BBC, bbc.com, viitattu 6.6.2014, (englanniksi)
  30. Column of trucks broke through border - State Border Guard Service of Ukraine ukrinform.ua, 29.5.2014, viitattu 6.6.2014, (englanniksi)
  31. Border guards clash with armed men from Russia; one severely wounded, vehicles seized (UPDATES) 27.5.2014, kyivpost.com, viitattu 6.6.2014, (englanniksi)
  32. Four KamAZ trucks break through Ukrainian border ukrinform.ua, 31.5.2014, viitattu 6.6.2014, (englanniksi)
  33. V Luganskoi oblasti zakryty tri punkta propuska na granitse c RF 5.6.2014. LigaBiznesInform, liga.net. Viitattu 5.6.2014. (venäjäksi)
  34. Sadat separatistit hyökkäsivät raja-asemalle Luhanskissa 2.6.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 5.6.2014. (venäjäksi)
  35. Luhansk-Luhansk Ukrainan rajavartiolaitos, dpsu.gov.ua. Arkistoitu 6.6.2014. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
  36. Novoshakhtynsk - Dovzhanskyi Ukrainan rajavartiolaitos, dpsu.gov.ua. Arkistoitu 6.6.2014. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
  37. Kordon z Rosieju podekupy zalrytyi (7 raja-asemaa suljetaan Luhanskin ja yksi Donetskin alueelta) 5.6.2014. Ukrinform, ukrinform.ua. Viitattu 5.6.2014. (ukrainaksi)
  38. Situatsija na punkte propuska Ezvarino stabilizirovalas - Tymtšuk 7.6.2014. LigaBiznesInform, liga.net. Viitattu 10.6.2014. (venäjäksi)
  39. Terroristi sprobuvali napasti na punkt propusku Izvarine 9.6.2014. Ukrainan rajavartiolaitos, dpsu.gov.ua. Arkistoitu 13.6.2014. Viitattu 10.6.2014. (venäjäksi)
  40. Terroristy LNP vhov pytajutsja zahvatit aeroport Luganska 10.6.2014 kello 1.30. LigaBiznesInform, liga.net. Viitattu 10.6.2014. (venäjäksi)
  41. Luhanska oblast - Zahalna informatsija decentralization.gov.ua. Viitattu 30.1.2022. (ukrainaksi)
  42. a b Luhanska oblast - Rayony decentralization.gov.ua. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022. (ukrainaksi)
  43. Pavlo Ostanenko, Roman Perh’aljuk, Oleksandr Bontškovskyi, Stanislav Ostanenko: Аtlas administratyvno-terytorialnoho ustroju Ukrajiny (Атлас адміністративно-територіального устрою України. Новий районний поділ та територіальні громади) (pdf) 2020. Kiova: minregion.gov.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi)
  44. Administrative units, by region Ukraine as of 1 January 2014 (Ukrainan hallinnolliset yksiköt 1.1.2014) Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]