Luettelo suomenkielisistä pikakirjoituskirjoista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo Suomessa julkaistuista suomenkielisistä pikakirjoituskirjoista ja -vihkosista. Kirjat on lueteltu aihepiireittäin, ja kunkin otsikon alla kirjat ovat julkaisuvuoden mukaisessa aikajärjestyksessä.

Oppikirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neovius, L.: Opastus suomalaiseen pikakirjoitukseen. Helsinki, 1876[1]
    • 2. painos 1883, nimellä Oppikirja suomalaisessa pikakirjoituksessa[2]
    • 3. painos 1891
    • 4. painos 1894
    • 5. painoksesta 1903 lähtien julkaistiin nimellä Pikakirjoituksen oppikirja.
    • 6. painos 1908
    • 7. painoksesta 1920 lähtien kirjaa toimitti Kaarlo Kallioniemi ja kustantajana oli WSOY
    • 8. p. 1924, 9. p. 1927, 10. p. 1930, 11. p. 1933, 12. p. 1937, 13. p. 1941, 14. p. 1943, 15. p. 1946[2]
  • Enkvist, L.: Pikakirjoittaja. 1880[2]
    • 2. painos 1890[2]
  • Sederholm, Vilho: Oppikortti suomalaisessa pikakirjoituksessa. 1889[2]
  • Richter, F. E.: Pikakirjoittaja, helppotajuinen, muutettu, Gabelsbergeriläinen järjestelmä. 1894[2][3]
  • Richter, F. E.: Pikakirjoitusopas. 1897[2]
    • 2. painos 1901[2]
  • Kadenius, F. W.: Pikakirjoituksen oppikirja I. Alkeiskurssi. Helsinki, 1917[2]
    • 2. painos 1939[2]
  • Kallioniemi, Kaarlo: Pikakirjoituksen alkeet. Helsinki, Otava, 1926[2][4]
    • 2. p. 1934, 3. p. 1937, 4. p. 1941, 5. p. 1944, 6. p. 1946, 7. p. 1950, 8. p. 1955, 9. p. 1959, 10. p. 1968[2]
  • Nordenswan, Estrid: Pikakirjoituksen oppikirja Melinin järjestelmän mukaan. Turku, Svenska Bildningens Vänners Stenografiklubb, 1935[2][4][5]
  • Viranko, Allan (toim.): Pikakirjoitus. Teoksessa Tietojen kirja, II osa. WSOY, 1942.[6][4] (23-sivuinen oppikirjamainen teksti osana laajempaa tietokirjaa.[4] Lyhennelmä Neovius-Nevanlinnan oppikirjasta.)
  • Tuuri, Väinö A.: Pikakirjoituksen opas. Porvoo, WSOY, 1951[2][4]
    • 2. painos 1956[2]
  • Alha, Allan; Valta, Akseli: Pikakirjoitustaito pikaisesti uuden yksinkertaistetun järjestelmän mukaan. Helsinki, Kustannus Oy Union, 1959–1961 (12-osainen vihkosarja)[2][4]
  • Kaila, Leo: Pikakirjoituksen alkeis- ja harjoituskirja. Porvoo, WSOY, 1960 ISBN 951-0-07209-5[2][4]
    • 2. p. 1961, 3. p. 1964, 4. p. 1967, 5. p. 1970[2], 6. p. 1972, 7. p. 1976[6]
  • Kaila, Leo: Pikakirjoitus. Teoksessa Tiedon portaat, osa 2. WSOY, 1966[2] (40-sivuinen oppikirjamainen teksti osana laajempaa tietokirjaa.[4])
    • 2. p. 1967, 3. p. 1968, 4. p. 1968, 5. p. 1969, 6. p. 1969, 7. p. 1971[6]

Sovitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruotsinkielen pikakirjoitus, Nevanlinnan järjestelmän sovite. 1970[2]
    • 2. painos 1971[2]
  • Englanninkielen pikakirjoitus, Nevanlinnan järjestelmän sovite. 1971[2]
  • Latvamaa, Esko; Meinander, Olof; Valta, Anna-Liisa: Pikakirjoita ruotsia. Suomalaisen pikakirjoitusjärjestelmän ruotsin kielen sovite. Suomen pikakirjoittajayhdistys ry., 1982[4]
  • Valkonen, Timo; Tormas, Kaija: Pikakirjoita englantia. Suomalaisen pikakirjoitusjärjestelmän englannin kielen sovite. Suomen pikakirjoittajayhdistys ry. 1978[7]

Lyhenneoppikirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenneluettelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luettelo suomalaisessa pikakirjoituksessa käytetyistä ehtolyhennyksistä
    • 1. painos 1890, toim. Colliander, Maria[8]
    • 2. painos 1895[4]
    • 3. painos 1909[2][9]
    • 4. painos 1923[2]
    • 5. painos 1928[2]
    • 6. painos 1937, nimellä Ehtolyhennysluettelo, toim. Pikakirjoittajayhdistys[10][2]
    • 7. painos 1942[2][10]
    • 8. painos 1949: Nevalainen, Eino; Relander, Eino; Valta, Akseli: Suomen pikakirjoittajayhdistyksen lyhenneluettelo[4]
  • Raevuori, V.: Ehtolyhennyksillä merkittäviä sanoja suomalaisessa pikakirjoituksessa. 1935[11]
  • Kallioniemi, Kaarlo: Valikoima ehtolyhennyksiä, 1937[2]
    • 2. painos 1944[2]
    • 3. painos 1952[6]
  • Raevuori, V.: Pikakirjoituslyhennyksiä. 1943[11]
  • Sorsa, Veikko: Pikakirjoituksen lyhennehakemisto. Helsinki, Suomen Pikakirjoittajayhdistys ry., 1981. ISBN 951-99311-4-7[4]

Lukemistot ja harjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sederholm, Vilho: Lukuharjoituksia suomalaisessa pikakirjoituksessa, Helsinki, 1884[12]
  • Sederholm, Vilho: Lukuharjoituksia suomalaisessa pikakirjoituksessa II, Helsinki, 1887[13]
  • Luku- ja kirjoitusharjoituksia oppikorttiin, 1889[2][8]
  • Colliander, Maria: Lukuharjoituksia suomalaisessa pikakirjoituksessa III, Helsinki, 1891[2]
  • Colliander, Maria; Kallioniemi, Lyyli: Pikakirjoitussatoa. 1921[2]
  • Vartiovaara, O. V.: Puhdepakinoita pikakirjoituslukemiseksi, 1931[4][2]
    • 2. painos 1937[2]
  • Hänninen, A.: Pikakirjoituslukemisto. Helsinki, Otava, 1934[2][4]
  • Raevuori, V.: Harjoitustehtäviä pikakirjoituksen opiskelijoille. 1934[11]
  • Nordenswan, Estrid: Kauppakirjeenvaihdon mallikirjeitä. 1937[14]
  • Raevuori, V.: Sisälukuharjoituksia lukuihin I-X. 1939[11]
  • Vaarna, Esko: Pikakirjoituksen kaunokirjoitusvihko I. WSOY, 1939[2][4]
  • Vaarna, Esko: Pikakirjoituksen kaunokirjoitusvihko II. WSOY, 1939[2]
  • Kallioniemi, Lyyli: Pikakirjoitusoppilas ynnä muita kertomuksia pikakirjoituslukemiseksi. Helsinki, 1944[2][4]
    • 2. p. 1946, 3. p. 1956[2]
  • Raevuori, V.: Johannes Linnankoski pikakirjoittajana. Kerava, 1944[2][6]
    • 2. painos 1947[2]
  • Raevuori, V. (toim.): Pikakirjoitus – siivekäs kynä. Kerava, 1945[2][6]
  • Raevuori, V.: Kertausharjoituksia Kallioniemen "Pikakirjoituksen oppikirjan" lukuihin XI-XVII. 1945[6]
  • Raevuori, V.: "Avain" ja "Avain II" pikakirjoitusharjoitusten korjaamiseen. 1948[11]
  • Tuuri, Väinö A.: Pikakirjoituksen kaunokirjoitus- ja kertausvihko. Porvoo, WSOY, 1955[2][6]
  • Tuuri, Väinö A.: Pikakirjoituksen kaunokirjoitus- ja kertausvihon avain. Porvoo, WSOY, 1955[2][6]

Tietokirjat ja tieteelliset artikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallioniemi, Kaarlo: Neovius-Nevanlinnan pikakirjoitusjärjestelmän kehittyminen. Helsinki, Otava, 1941[2]
    • 2. painos 1945[2]
  • Kallioniemi, Kaarlo: Pikakirjoitus ja säätyvaltiopäivät. Helsinki, Otava, 1946.[4]
  • Bono, Marie: Volmari Porkan vuonna 1883 Inkeristä keräämien runojen pikakirjoitusmuistiinpanot. Helsingin yliopisto, 2003[15]
  • Latvamaa, Esko: Wilhelm Fabritiuksen pikakirjoitusjärjestelmä. Helsinki, Suomen pikakirjoittajayhdistys, 2007 ISBN 978-952-92-1950-6[4]

Muunkieliset kirjat suomen kielen pikakirjoituksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fabritius, Fabian: Handledning i finsk stenografi. Helsinki, Svenska handelshögskolan, 1951.[6] (E. A. Fabritiuksen ruotsinkielisen järjestelmän suomenkielinen versio.)
    • 2. painos 1955, nimellä Finsk stenografi.[4]
    • 3. painos 1965[2]

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallioniemi, Kaarlo: Neovius-Nevanlinnan pikakirjoitusjärjestelmän kehittyminen. Helsinki: Otava, 1940.
  • Räty, Unto: Suomalainen pikakirjoituskirjallisuus 1874–1971. Pikakirjoituslehti, 1972, nro 1–2.
  1. ↑ Kallioniemi 1940, s. 13–14
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb Räty
  3. ↑ Tampereen Sanomat no 151, 21.12.1894, s. 2
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Tiedot on otettu kyseisen teoksen kappaleesta.
  5. ↑ SLUB-katalog (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m Fennica[vanhentunut linkki], Suomen kansallisbibliografia
  7. ↑ Lastu-kirjastohaku[vanhentunut linkki]
  8. ↑ a b Kallioniemi, Kaarlo: Maria Colliander. Teoksessa Kansallinen elämäkerrasto, s. 429-430. I osa. Porvoo: WSOY, 1927.
  9. ↑ Pikakirjoituskirjallisuutta. Pikakirjoituslehti, 1909, nro 8.
  10. ↑ a b Linda-tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ a b c d e Vihtori Raevuoren pikakirjoitusta koskevien lehtiartikkeleiden ja kirjojen luettelo jykis.net. Viitattu 9.5.2009. [vanhentunut linkki]
  12. ↑ Helsingfors Dagblad no 196 22.7.1884
  13. ↑ Finland no 68 23.3.1887
  14. ↑ Ekman, Ernst L.: Olof Werling Melin, s. 382, 550. Tukholma: C E Writzes bokförlag, 1971.
  15. ↑ Helka-tietokanta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_suomenkielisistä_pikakirjoituskirjoista&oldid=20892999”