Luettelo keskeisistä lääketieteen aiheista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Asklepioksen sauva, symboli joka yleisesti liitetään lääketieteeseen

Seuraava luettelo tarjoaa yleiskatsauksen lääketieteen eri aiheista:

Lääketiedeterveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiede.

Päämäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteen haarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dermatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa ihon sairauksia.
  • Endokrinologia – tutkii umpieritysjärjestelmää, sen erittämiä hormoneja ja niihin liittyviä tauteja ja sairauksia.
  • Ensiapu – toimenpiteitä toisen ihmisen tai itsensä auttamiseksi onnettomuustilanteessa tai sairauskohtauksen sattuessa.
  • Ensihoito – erikoistunut hoitolaitoksen ulkopuolella annettuun hengenpelastavaan tai vamman pahenemista estävään hoitoon.
  • Epidemiologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien ja niihin liittyvien tekijöiden jakaantumista ja syy-yhteyksiä väestötasolla.
  • Gastroenterologia – vatsaelinsairauksiin ja niiden hoitoon keskittynyt sisätautien erikoisala.
  • Geriatria – erikoistunut iäkkäiden ihmisten hoitoon.
  • Gynekologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa naisen sukupuolielimiä.
  • Hammaslääketiede – lääketieteellinen tieteenala, joka tutkii purentaelimen, hampaiston, suun ja leukojen anatomiaa ja fysiologiaa ja lisäksi suusairauksien, vammojen ja kehityshäiriöiden etiologiaa, diagnosointia ja hoitoa.
  • Hematologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa veritauteja.
  • Hepatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii maksaa ja sen sairauksia.
  • Kardiologia – sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala.
  • Kirurgia – lääketieteen osa-alue, jossa hoidetaan sairauksia, vammoja, kasvaimia tai epämuodostumia leikkausten avulla.
  • Lastentautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii lapsuusiälle ominaisia sairauksia.
  • Nefrologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii munuaisten rakennetta ja toimintaa.
  • Neurologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja.
  • Obstetriikka – lääketieteen osa-alue, joka käsittää raskauteen, synnytykseen ja lapsivuoteuteen kuuluvia lääketieteellisiä seikkoja.
  • Onkologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii syöpäsairauksia.
  • Ortopedia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa luu- ja tukielinsairauksia.
  • Otorinolaryngologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa korva-, nenä- ja kurkkutauteja.
  • Patologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii tautien aiheuttajien ja ruumiin vuorovaikutusta sekä tästä seuraavia muutoksia kudoksissa, elimissä ja koko eliössä.
  • Profylaksia – erikoistunut sairauksien ennaltaehkäisyyn.
  • Psykiatria – lääketieteen osa-alue, joka tutkii sairauksia ja häiriöitä, jotka aiheuttavat mielenterveyteen, käyttäytymiseen, tiedonkäsittelyyn tai motorisiin toimintoihin taikka seksuaalitoimintoihin liittyviä oireita.
  • Pulmonologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa hengitysteiden sairauksia.
  • Radiologia – erikoistunut säteilyä hyödyntäviin kuvantamismenetelmiin perustuvaan lääketieteelliseen diagnostiikkaan sekä säteilyn käyttöön sairauksien hoidossa.
  • Reumatologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa reumasairauksia.
  • Silmätautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa silmäsairauksia.
  • Sisätautioppi – lääketieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja hoidetaan suurta osaa aikuisten sellaisista sairauksista, joiden hoitoon ei käytetä kirurgiaa.
  • Tartuntatautioppi – lääketieteen osa-alue, joka tutkii tartuntatauteja.
  • Tehohoitolääketiede – lääketieteen osa-alue, jonka keskeisenä toiminta-ajatuksena on tilapäisen hengenvaaran torjunta.
  • Urheilulääketiede – urheilijoiden terveyden hoitoon ja suorituskyvyn optimointiin keskittyvä liikuntalääketieteen ala.
  • Urologia – lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa virtsanerityselimistöä.
  • Yleislääketiede – erikoistunut yleisimpiin kansansairauksiin.

Lääketieteen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteen historia

Lääketieteellinen biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteellinen biologia

Lääketieteellisen biologian haarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Luettelo sairauksista

Lääketieteen harjoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo lääkkeistä

Lääketieteelliset laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteelliset laitteet

Lääketieteelliset tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteelliset opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteelliset opinnot

Lääketieteellinen tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteellinen tutkimus

Lääketieteelliset organisaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteeseen vaikuttaneet henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteen tutkijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmän anatomia -niminen käsikirjoitus, jonka kirjoitti al-Mutadibih 1200-luvulla.

Lääketieteen pioneerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset käsitteet lääketieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Epidemiologia – kvantitatiivinen tutkimustapa, joka tutkii terveyteen liittyvien tilojen ja tapahtumien ja niihin liittyvien tekijöiden jakaantumista.
  • Ravitsemustiede – tutkii ihmisen ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä huomioiden niin fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät.
  • Farmakologia – tutkii lääkeaineita ja niiden vaikutuksia elimistöön.
  • Psykologia – tutkii ihmisen mielen sisäisiä tapahtumia kuten tunteita, muistia, ajattelua kuin myös käyttäytymistä.
  • Lääketeollisuus – teollisuuden ala, joka kehittää, valmistaa, markkinoi ja myy lääkkeitä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Outline of medicine  –  22.6.2017 versio