Luettelo ilmailun radioliikennelyhenteistä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo ilmailussa käytettävistä radioliikennelyhenteistä.

ICAO:n puheaakkoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheaakkosia käytetään puheradioliikenteessä selvittämään yleensä kohinasta, mitä kirjainta tarkoitetaan puhuttaessa. Tällä on suuri merkitys esimerkiksi kutsumerkkien varmistamisella, jotta osapuolet voivat varmasti tunnistaa toisensa ja jotta samaa taajuutta tai kanavoitua taajuutta, radiokanavaa, kuuntelevat tietävät, ketkä keskustelevat.

Numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 0, zero
  • 1, one
  • 2, two
  • 3, three
  • 4, four
  • 5, five
  • 6, six
  • 7, seven
  • 8, eight
  • 9, niner (erotuksena five’sta)

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkieliset puheaakkoset (Aarne, Bertta, Celsius jne), numerot ja suomen kieli olivat käytössä Suomessa vain sotilasilmailussa. Nykyisen Suomen puolustusvoimat käyttävät englanninkielisiä puheaakkosia lukuun ottamatta skandimerkkejä, joille ei ole englanninkielisiä vastineita.

Suomalaisten siviili-ilma-alusten rekisteritunnukset ovat tyyppiä OH-XYZ tai OH-123. Radiopuhelinliikenteessä kutsumerkkinä käytetään rekisteritunnusta (OHXYZ) tai reittiliikenteessä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) hyväksymää yhtiötunnukseen liittyvää kutsumerkkiä, jonka perään on liitetty lennon reittinumero (esimerkiksi Finnairin lento 353 on FINNAIR 353 ja Blue1:n lento 313 on BLUEFIN 313).

Lisäksi käytetään suurta määrää lyhenteitä sekä koodikieltä ja -sanastoa, joista tunnetuimpia lienevät hätämerkki ”mayday” ja kuittaus ”roger”.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.