Lua
| Lua | |
|---|---|
 |
|
| Paradigma | proseduraalinen, funktionaalinen, olio-ohjelmointi |
| Tyypitys | heikko, dynaaminen |
| Muistinhallinta | automaattinen |
| Julkaistu | 1993 |
| Kehittäjä | Roberto Ierusalimschy, Waldemar Celes, Luiz Henrique de Figueiredo |
| Vakaa versio | 5.4.6[1] () |
| Verkkosivu |
www |
| Lisenssi | MIT |
Lua on kevyt ja kooltaan pieni skriptikieli. Se on tarkoitettu lähinnä ohjelmien helppoon laajentamiseen, mutta sillä voi myös tehdä laajempiakin kokonaisuuksia. Kielen nimi tulee portugalin sanasta lua, joka tarkoittaa kuuta. Luan logona onkin kuu.
Lua on pääasiassa proseduraalinen kieli, mutta Lua tukee funktionaalisesta ohjelmoinnista ja olio-ohjelmoinnista tunnettuja ominaisuuksia. Luassa on muun muassa ensimmäisen kertaluokan funktiot täydellä leksikaalisella näkyvyydellä. Muita kielen ominaisuuksia ovat assosiatiiviset taulukot, vuoroittaisrutiinit sekä metataulut. Kielessä on mahdollista käyttää moniperintää.[2]
Lua on julkaistu MIT-lisenssillä, joka sallii hyvin vapaan käytön jopa kaupallisiin tarkoituksiin. Luaa käytetäänkin paljon erilaisissa sovellusohjelmissa (esim. VLC, Lightroom) ja tietokonepelien sisäisenä skriptikielenä (esim. World of Warcraft).[3]
Lua on suunniteltu helposti yhdistettäväksi muihin ohjelmointikieliin. Alkuperäisessä toteutuksessa on rajapinta, jota voi käyttää C- ja C++-ohjelmointikielillä. Tämän lisäksi rajapintoja löytyy muun muassa Pascalille, .NET:lle sekä Adalle.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kielen edeltäjiä ovat Petrobrasin kehittämät DEL (Data Entry Language) ja SOL (Simple Object Language).[4]
Toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lua käännetään omalle virtuaalikoneelle. Ohjelmat voi kääntää virtuaalikoneen binääreiksi, mutta yleisempi käyttötapa on, että Lua-kääntäjä kääntää ohjelman muistiin ja suorittaa sen suoraan virtuaalikoneessa. Luan virtuaalikone on rekisteripohjainen.
Kielessä ei ole C-kielen kaltaista switch-lausetta, mutta vastaava toiminnallisuus voidaan toteuttaa käyttämällä hakutaulua (lookup-taulua) apuna.[5]
Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimerkkiohjelma tulostaa rivin "Hei maailma!":
print("Hei maailma!")
Seuraava ohjelma laskee annetun luvun kertoman:
-- Kertoma-funktio
function fact (n)
if n == 0 then
return 1
else
return n * fact(n-1)
end
end
print("Anna luku:")
a = io.read("*number") -- Lue luku
print(fact(a))
Kommentti alkaa kahdella viivalla, useammalle riville ulottuva kommentti merkitään hakasulkeisiin.
-- Tämä on yksirivinen kommentti
print("Hei maailma!")
--[[ Tämä on kommentti,
joka kattaa useamman rivin
]]
print("Hei maailma!")
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ (en) [ANN] Lua 5.4.6 now available, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ 16.3 – Multiple Inheritance lua.org. Viitattu 14.9.2017.
- ↑ Lua: about lua.org. Viitattu 9.11.2012.
- ↑ The evolution of an extension language: a history of Lua lua.org. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Switch Statement lua-users.org. Viitattu 8.8.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luan kotisivut
- pas2lua Lähdekoodit joilla Luan voi ottaa käyttöön Delphissä, FreePascalissa ja Lazaruksessa.
| ||||||||||||||||||