Lovat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lovat
Ловать
Lovat Holmin kaupungin luona.
Lovat Holmin kaupungin luona.
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä, Valko-Venäjä
Alue Novgorod, Pihkova, Vitebsk
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Lovatin valuma-alue
Pinta-ala 21 900 km² [1][2]
Pääuoman pituus 530 km [1][2]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Lovatets
  55.8139°N, 30.3401°E
Laskupaikka Ilmajärvi
  58.2061°N, 31.4444°E
Sivu-uomat Polist, Redja, Robja, Kunja, Loknja, Nasva, Jemenka
Taajamat Velikije Luki, Holm, Parfino, Fedorkovo
Mittaustietoja
Pituus 530 km [1][2]
Lähdekorkeus 167,5 m [a]
Laskukorkeus 18 m [3]
Korkeusero 149,5 m
Kaltevuus 0,28 m/km
Keskivirtaama 150 m³/s [b]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Lovat (ven. Ло́вать, valkoven. Ловаць, Lovats) on 530 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Valko-Venäjällä Vitebskin alueella (47 km [b]), virtaa Venäjällä Pihkovan ja Novgorodin alueilla ja laskee Ilmajärveen muodostaen Polajoen kanssa laajan suiston. Lovat on Ilmajärveen laskevista joista Mstan jälkeen suurin.[1][a]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lovat alkaa Lovatsin nimisenä pienestä Lovatetsjärvestä (Ловатец), joka sijaitsee Venäjän puolella aivan Valko-Venäjän puoleisella rajalla. Järven laskupuro virtaa kuitenkin aluksi Valko-Venäjällä 47 kilometrin matkalla. Latvaosuus virtaa vedenjakajaylängöllä, jossa se virtaa esimerkiksi järvien Zavesna (Завесна), Zadratš (Задрач), Butyka (Бутыка), Sosna (Сосна), Tšarnjasta (Чарняста) ja Sesita (Сесита) läpi. Sesita on rajajärvi, jonka kapeasta lahdesta Lovat jatkaa Venäjän Pihkovan piirissä aluksi kohti luodetta noin 35 kilometrin päähän. Joen nimi on Venäjän puolella Lovat. Matkalla sinne virtaa joki järvien Vorohobskojen (Ворохобское) ja Koryton (Корыто) läpi. Pienessä Komšan (Комша) kylässä Lovat kääntyy jyrkästi virtaamaan kohti koillista. Satelliittivalokuvista voi päätellä joessa olevan tällä osuudella lukuisia koskimaisia virtapaikkoja. Noin 30 kilometrin päästä se saapuu noin 100 000 asukkaan Velikije Lukiin. Joen rannoilla on kaupunkialueella virkistysalueita, jossa joen vedenpintaa on noostettu usealla pohjapadolla. Joen ylittää kaupunkialueella vain yksi rautatie ja kaksi katua. Lukin jälkeen alkaa joki virrata rauhallisesti ja se mutkittelee aluksi tiheästi, mutta myöhemmin mutkittelu on laajempaa. Joen rannat ovat Lukin jälkeen kapeana seuraavaa peltoaukeaa. Podberezen (Подберезье) kylän kohdalla Lovat kääntyy virtaamaan 15 kilometriksi itään päin. Sitten Lovat kääntyy pohjois-koilliseen päin, jolloin se siirtyy Pihkovan alueesta Novgorogin alueelle. Lovatin pohjois- ja luoteispuolelle jää valtavat suoalueet (Rdeiskin- ja Polistovskin suoalueet [c]), jotka loppuvat Podberezenista 80 kilometrin päässä alle 4 000 asukkaan Holmin ja Seleevon (Селеево) takana. Loppumatkalla voi satelliittivalokuvaista nähdä joen virtaavassa vedessä liikkuvan hiekan tai lietteen aiheuttmat särkkämäiset sedimenttimuodostumat. Joen alajuoksulla esiintyy makkarajärviä eli juoluoita, jotka kertovat nopeasta meanderoinnista. Joessa esiintyy myös lietteisiä jokisaaria. Sedimentit ovat suistoon saavuttuaan muodostaneet valtaisan suistoalueen, jossa matalat suuhaarat haarautuvat usean kilometrin levyiseksi deltavyöhykkeeksi. Suistoon laskee myös Polajoen suistohaarat ja molempien jokien pääuomat yhtyvät kerran toisiinsa hieman vastakkaisilla rannoilla sijaitsevien Parfinon ja Fedorkovon alapuolella. Joki on purjehduskelpoinen suistosta noin 70 kilometriä yläjuoksulle. Suistoalueen äärellä sijaitsee historiallisesti kiinnostava kylä Gorodok.[1][d]

Lovatin leveys on yläjuoksulla 10–15 metriä ja Balazdynin jälkeen se kasvaa 40 metriin. Joen keskijuoksulla esiintyy koskijaksoja ja siellä joki virtaa metsätaipaleiden läpi jyrkkärinteisessä jokilaaksossa. Holmin kaupungin ympäristössä on joen leveys 50–60 metriä ja Kunjan yhtymäkohdan jälkeen se on yli 100 metriä leveä. Joen saapuessa Ilmajärven alangolle kasvaa sen leveys yli 300 metriä leveäksi. Lovatin suisto, joka on yhteinen Polan kanssa, alkaa jo 20 kilometriä ennen Ilmajärven rantaa. Suistoalueen pinta-ala on noin 400 neliökilometriä. Suistoalueella voi vedenpinta kohota tulva-aikana 2–3 metriä.[a]

Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen virtaamia mitataan Holmissa Kunjan yläpuolelta noin 193 kilometriä mitattuna Ilmajärven rannasta. Siellä on joen keskivirtaama 105 m³/s [1]. Lovatin alajuoksulla on keskivirtaama 150 tai 169 m³/s ja yläjuoksulla valtiorajalla 2,5 m³/s [b]. Joki jäätyy, alkutalven säästä riippuen, marraskuun puolivälin ja tammikuun puolivälin aikana, ja jäät lähtevät maalis-huhtikuun aikana. Lovatin vuotuisesta virtaamasta 55 % tapahtuu kevättulvissa (maaliskuun puolivälistä toukokuuhun), 23 % tapahtuu kesäkuusta lokakuuhun, ja loput 22 % marraskuusta maaliskuun puoliväliin välisinä aikoina. Lovat tyypiltään hitaasti virtaava, matalapohjainen ja matalarantainen joki. Joen kaltevuus kuitenkin vaihtelee suuresti. Valko-Venäjällä se on keskimäärin noin 0,60 m/km ja Venäjällä 0,16 m/km. Koko joen keskimääräinen kaltevuus on 0,28 m/km [b].[1][a]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikinkien idäntie Ruotsista Olhavanjoen ja Lovatjoen kautta Konstantinopoliin (sininen väri).

Viikinkien idäntie yhdisti 700–1000-luvuilla Ruotsin Birkan Mustamerelle ja Konstantinopoliin. Reitti kulki Suomenlahdelta Nevaa ylös Laatokalle, Aldeigjuborgista Olhavanjokea pitkin Holmgardiin. Sieltä reitti jatkui Ilmajärveen laskevaa Lovatjokea ylävirtaan. Lovatin varrella oli Gorodokin linnoitus, jossa oli vahva kettinki pysäyttämään tarpeen vaatiessa reitin. Vedenjakajalla Okovin metsässä oli vetotaival kohti Dnepriä ja sitä pitkin Könugardiin ja viimein Miklagardiin.[1][4][5]

Lovatin valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olhavanjoen vesistö. Ilmajärvestä etelään Lovatjoki

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lovat kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Olhavanjoen valuma-alueeseen, jonka Lovatin valuma-alueessa se sijaitsee. Lovatin valuma-alueen laajuus 21 900 neliökilometriä ja sen pääuoman muodostaa vain joki Lovat. Yläjuoksulla on joen nimi Lovats ja se virtaa useassa eri osuudessa pienien järvien kautta. Lovatin pituus on 530 kilometriä.[1][d]

Sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla olevaan taulukkoon on koottu Lovatin suurimpia sivu-uomia. Taulukon tiedot on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kullekin joelle taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman nimi
 
 
Nimi
ven.
 
Etäisyys
Ilmajärvestä
(km)
Pääuoman
kohta
 
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-alue
(km²)
 
Lähteet
 
 
laskee Ilmajärveen
Novinskaja Lovat Novinskaja Lovat (Новинская Ловать) 2 Staraja Russa 2 2,2,2,4,2,–,–
Vanha Lovat Staraja Lovat (Старая Ловать) 4 Staraja Russa 10 2,2,2,4,2,–,–
Polist Polist (Полисть) 15 Parfino 176 22 3 630 2,2,2,4,2,3,2
Redja Redja (Редья) 18 Parfino 146 671 2,2,2,4,2,–,2
Robja Robja (Робья ) 61 Staraja Russa 71 696 2,2,2,4,2,–,2
Zarobskaja Robja Zarobskaja Robja (Заробская Робья) 73 Staraja Russa 69 594 2,2,2,4,2,–,2
Lipenski Lipenski (Липенский) 75 Staraja Russa 13 2,2,2,4,2,–,–
Rubeženka Rubeženka (Рубеженка) 106 Staraja Russa 30 2,2,2,4,2,–,–
Sambatovka Sambatovka (Самбатовка) 123 Poddorje 25 139 2,2,2,4,2,–,2
Pankovka Pankovka (Паньковка) 140 Poddorje 17 2,2,2,4,2,–,–
Rogatka Rogatka (Рогатка) 144 Poddorje 23 87 2,2,2,4,2,–,2
Hobolka Hobolka (Хоболька) 163 Poddorje 19 2,2,2,4,2,–,–
Gorodjanka Gorodjanka (Городянка) 165 Poddorje 15 2,2,2,4,2,–,–
Zagarka Zagarka (Загарка) 183 Holm 27 90 2,2,2,4,2,–,2
Šulga Šulga (Шульга) 187 Holm 26 96 2,2,2,4,2,–,2
Kunja Kunja (Кунья) 192 Holm 236 45 5 143 2,2,2,4,2,3,2
Mazurovka Mazurovka (Мазуровка) 209 Holm 17 2,2,2,4,2,–,–
Žerentšaha Žerentšaha (Жеребчаха ) 210 Holm 18 2,2,2,4,2,–,–
Vitsa Vitsa (Вица) 229 Holm 22 2,2,2,4,2,–,–
Rytovitša Rytovitsa (Рытовица) 242 Holm 11 2,2,2,4,2,–,–
Bolšaja Smata Bolšaja Smata (Большая Смата) 244 Loknja 44 378 2,2,2,4,2,–,2
Hlavitsa Hlavitsa (Хлавица) 263 Loknja 41 459 2,2,2,4,2,–,2
Loknja Loknja (Локня) 269 Loknja 119 2 190 2,2,2,4,2,–,2
Rubežnitsa Rubežnitsa (Рубежница) 309 Velikije Luki 18 98 2,2,2,4,2,–,2
Olšanka Olšanka (Ольшанка) 312 Velikije Luki 12 2,2,2,4,2,–,–
Nasva Nasva (Насва) 336 Velikije Luki 46 1 240 2,2,2,4,2,–,2
Krupitsa Krupitsa (Крупица) 338 Velikije Luki 33 352 2,2,2,4,2,–,2
Lazavitsa Lazavitsa (Лазавица) 352 Velikije Luki 21 93 2,2,2,4,2,–,2
Sveretitsa Sveretitsa (Сверетица) 371 Velikije Luki 26 108 2,2,2,4,2,–,2
Balazdyn Balazdyn (Балаздынь) 393 Velikije Luki 26 547 2,2,2,4,2,–,2
Jemenka Jemenka (Еменка) 409 Velikije Luki 64 722 2,2,2,4,2,–,2
Komlja Komlja (Комля) 457 Velikije Luki 26 281 2,2,2,4,2,–,2
Sennitsa Sennitsa (Сенница) Usvjaty 4,4,4,4,–,–,–
Valko-Venäjän ja Venäjän valtionraja
Šyša Šyša (Шыша) Haradok 4,4,4,4,–,–,–
Servaika Servaika (Сервайка) Haradok 4,4,4,4,–,–,–
pääuomaa on Servaikan yläpuolella vielä 15 km

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = luettu kunkin sivu-uoman lähteestä ([6]), 3 = luettu venäjänkielisestä Wikipediasta, 4 = katsottu tai mitattu Internetin karttapalvelusta kuten esimerkiksi Google Maps tai ACME

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latva-alueella Valko-Venäjällä ja Venäjän puolella Lovat virtaa järvien läpi seuraavasti: Lovatets (Ловатец), Zavesno (Завесно), Zadratš (Задрач), Meža (Межа), Sosno (Сосно), Tšernjasto (Чернясто), Sesito (Сесито) ja Sennitsa (Сенница). Yläjuoksulla uoman lähellä sijaitsee Serutskoje (Серутское) ja tätä hieman alempana Lovat virtaa Vorohobyn (Ворохобы) läpi.[2]

Velikije Lukin eteläpuolella sijaitsee laaja järvialue. Alueen järviä ovat esimerkiksi Glubokoje (Глубокое), Hrebtovskoje (Хребтовское), Kadolovskoje (Кадоловское), Kalenoje (Каленое), Kupuiskoje (Купуйское), Lenostovo (Леностово), Nespo (Неспо), Odgast (Одгаст), Orele (Орелье), Osplja (Оспля), Ostrovno (Островно), Poretše (Поречье), Psovo (Псово), Sekui (Секуй), Sneže (Снежье), Sorito (Сорито), Tšistoje (Чистое), Tutša (Туча), Zanjusskoje (Занюсское) ja Zaorlitskoje (Заорлицкое). Kaupungin länsipuolella sijaitsee vielä Kisloje (Кислое).[2]

Järvialueelta alkaa kolme muutakin jokea. Rytovitšan valuma-alueella sijaitsee järvet Dniko (Днико) ja Sviro (Свиро).[7] Jemenka alkaa järvialueen lounaispäässä Nevelin ympäristössä Jemenetsistä (Еменец) ja virtaa pian Nevelin (Невель) kautta. Järvialueen merkittäviä järviä ovat myös Vorotno (Воротно), Zavereže (Завережье), Melkoje (Мелкое), Ordovo (Ордово), Plissa (Плисса) ja Tšerstno (Черстно). Ennen yhtymistään Lovatiin virtaa Jemenka vielä Komšinon kautta.(Комшино)[8] Pienemmän joen Balazdynin pääjärvet ovat on Suuri ja Pieni Ivan (Иван). Lisäksi valuma-alueella sijaitsevat Astso (Асцо), Ivanovskoje (Ивановское), Užo (Ужо) ja Tšeretvitsy (Черетвицы).[9]

Lovatin suistoalueella on omiksi järvikseen kuroutuneet esimerkiksi seuraavat järvet: Bludenskoje (Блуденское), Galkinskoje (Галкинское), Indjuk (Индюк), Ljubžir (Любжир), Sereberskoje (Сереберское), Sitnoje (Ситное), Tšagodovskoje (Чагодовское), Ulištševo (Улищево) ja Žirohlitskoje (Жирохлицкое).[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Ловать.
  2. a b c d Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista be:Ловаць.
  3. Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Рдейский заповедник.
  4. a b Asia tarkistettu Internetin karttapalvelusivustoilta kuten esimerkiksi Yandex, GeoMaps, Google Maps tai ACME.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Lovat, Ловать Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
  2. a b c d e f Lovat, Ловать (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
  3. Grechushnikova, M.G.: Ilmen (Ильмень) Voda Rossii. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
  4. Richard Hall: Matka viikinkien maailmaan, s. 96–98. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2012. ISBN 978-952-254-109-3.
  5. Konstatinos VII:n teos "Imperiumin hallitseminen" eli De Administrando Imperio (Arkistoitu – Internet Archive), s. 59 (englanniksi)
  6. Lovat 2, Ловать (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 8.4.2022. (venäjäksi)
  7. Rytovitša, Рытовица (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 9.4.2022. (venäjäksi)
  8. Jemenka, Еменка (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 9.4.2022. (venäjäksi)
  9. Balazdyn, Балаздынь (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 9.4.2022. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]