Louise Michel
Louise Michel (29. toukokuuta 1830 – 10. tammikuuta 1905) oli ranskalainen opettaja ja anarkisti, joka vaikutti Pariisin kommuunissa. Hän luennoi sosialismista, eikä uskonut parlamentaariseen vaikuttamiseen vaan näyttäviin väkivaltaisiin tekoihin ja lietsoi luokkasotaa.[1]
Michel syntyi Vroncourtin linnassa palvelijattaren lapsena, ja hänen isänsä oli joko linnanherra tai tämän poika. Isäntäväki vastasi hänen liberaalista kasvatuksestaan, hän sai lukea Voltairen, Rousseaun ja ensyklopedistien teoksia. Vuonna 1850, isän ja isovanhempien kuoltua, hänet ajettiin linnasta.[2]
Louise Michel päätti elättää itsenä opettajana. Hän kävi seminaarin ja perusti Vroncourtin lähelle oman koulun, jossa vei oppilaat tutustumaan luontoon ja opetti heidät laulamaan Marseljeesia. Vanhemmat valittivat tästä ja Michel joutui prefektin puhuteltavaksi. Hän opetti myöhemmin tyttökoulussa Millièresissä ja siirtyi 1856 Pariisiin.[2]
Pariisissa hän osti yksityisen päiväkoulun Montmartelta. Kolmannen tasavallan alkuaikana preussilaisten piirittäessä Pariisia Michel koetti pitää koulunsa toiminnassa ja hankkia ruokaa oppilailleen. Hän oli hyvin aktiivinen poliittisesti. Hän toimi Pariisin kommuunin ambulanssissa ja sotilaana Montmartren 61. pataljoonassa. Vasta kun hänen äitinsä otettiin kiinni, hän antautui ja joutui Satoryn vankilaan. Vuonna 1871 hänet karkotettiin Uuteen Kaledoniaan. Karkotuspaikassaan hän alkoi opettaa alkuasukkaita.[2]
Kun Pariisin kommuuni armahdettiin, Michel palasi Ranskaan 1880, missä 10 000 ihmistä vastaanotti hänet riemuiten. Hän osallistui useisiin puhetilaisuuksiin, joissa kertoi sosiaalisesta vallankumouksesta ja anarkismista. Tilaisuuksista kerättiin pääsymaksuja, jotka Michel näki tapana, jolla keskiluokka saattoi rahoittaa työväenluokan kamppailua. Vuonna 1883 Michel vangittiin hänen johdettuaan työttömien mielenosoitusta yhdessä Emile Pougetin kanssa. Seuraavina vuosina hänen elämässään vuorottelivat vankilajaksot ja poliittiset puhekiertueet. Vuonna 1890 hän muutti Lontooseen. Hän matkusteli sieltä käsin Manner-Euroopassa luentomatkoilla, ja kuoli Marseillessa yhdellä näistä matkoistaan.[2]
Michel julkaisi muistelmansa vuonna 1886, ja lisäksi runoja ja proosaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Louise Michel Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.3.2018.
- ↑ a b c d Louise Michel biography International Institute of Social History. Viitattu 11.3.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louise Michel Wikimedia Commonsissa