Lough Corrib

Lough Corrib
Valtiot	Irlanti
Paikkakunta	Galway
Koordinaatit	53°28′00″N, 9°17′00″W
Laskujoki	Corrib
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	6 m
Pituus	42 km
Pinta-ala	176 km2
Suurin syvyys	10 m
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Lough Corrib (iiriksi Loch Coirib) on Irlannin toiseksi suurin makean veden järvi Lough Neaghin jälkeen, sijaiten pääosin Galwayn kreivikunnassa ja osin Mayon ja Roscommonin kreivikunnissa Länsi-Irlannissa.

Lough Corribin pinta-ala on noin 175–176 km², pituus noin 56 km ja leveys vaihtelee 400 metristä 13 kilometriin. Järvi on muodostunut kalkkikiviperustan liukenemisen ja jäätiköitymisen seurauksena, ja sen muoto on epäsäännöllinen, sisältäen lahden luoteeseen kohti Lough Mask -järveä. Lough Corrib laskee mereen Corrib-joen kautta. Järven syvyys vaihtelee, ja siinä on matalikkoja ja kivikkoja, jotka voivat olla kuivia kesäisin, joten navigointi vaatii varovaisuutta ja oppaan käyttöä suositellaan ensikertalaisille.

Saaret ja historialliset kohteet

Lough Corribissa on arviolta 365 saarta, joista tunnetuin on Inchagoilin saari. Inchagoililla sijaitsee Pyhän Patrikin kirkko 400-luvulta ja Saints-kirkko 1100-luvulta. Saarella on myös hautausmaa, mökkien jäännöksiä, kävelyreittejä ja rantoja sekä muistolaatta, jossa on Irlannin vanhin roomalaisin kirjaimin tehty kaiverrus: ”Lie Luguaedon macci Menueh”, mahdollisesti Pyhän Patrikin sisarenpojan hautapaikka. Muilla saarilla on kirkollisia raunioita ja linnoja.

Luonto ja suojelu

Lough Corrib on suojelualue, joka kuuluu EU:n Natura 2000 -verkostoon ja Ramsarin kosteikkosopimukseen (sivustonumero 846), ja se nimettiin suojelukohteeksi 7. kesäkuuta 1996. Järven pinta-ala on 17 728 hehtaaria, ja sen koordinaatit ovat noin 53°26'49”N, 09°14'45”W. Alueella on 14 EU:n luontodirektiivin elinympäristötyyppiä, kuten kalkkipitoisia lähteitä, suometsiä, kosteita niittyjä ja kaislikkoalueita. Järvessä on laajat näkinpartaisesiintymät (Chara-suvun lajit), jotka tukevat vesilintuja, kuten mustalintua, tiiroja ja lokkeja. [3][6]. Alueella pesivät kahlaajalinnut, kuten kuovi, punajalkaviklo ja töyhtöhyyppä.

Suojeltuja lajeja ovat jokirapu (Austropotamobius pallipes), ankerias (Anguilla anguilla), lohi (Salmo salar), nahkiaiset, pikkulepakko, saukko ja jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera), jota tukee Owenriff-joki. Kasveista esiintyy muun muassa irlantilaista neidonkieltä (Spiranthes romanzoffiana), nummivirnaa (Vicia orobus), notkeanäkinruohoa (Najas flexilis) ja kiiltosirppisammalta (Hamatocaulis vernicosus). Uhkia ovat vieraslajit, kuten vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) ja Lagarosiphon major, sekä jätevesien päästöt, lintujen metsästys, rakentaminen, hydrologiset muutokset ja turpeenotto.

Kalastus ja virkistys

Lough Corrib on kalastuskohde, erityisesti lohen ja taimenen osalta. Lohen kalastuskausi on 1. helmikuuta–30. syyskuuta ja taimenen 15. helmikuuta–30. syyskuuta. Rannalla on kalastuskeskuksia, jotka tarjoavat majoitusta, veneenohjaajia ja välineitä. Ylä-Corribiin pääsee paikoista kuten Derrymoyle, Oughterard Pier ja Cornamona, kun taas Ala-Corribiin pääsy on rajoitetumpaa, esimerkiksi Annaghdown Pier ja Streamers Quay Galwayssa. Järvellä järjestetään myös risteilyjä.

Rakenne ja ympäristö

Järvi jakautuu kahteen osaan: etelän matalampaan altaaseen ja pohjoisen syvempään osaan, joita yhdistää kapea väylä. Länsipuolen maaseudulla on pieniä järviä, soita, niittyjä ja metsiköitä, ja alueella elää lintuja, haukkoja, saukkoja, lumikkoja, sammakoita ja lepakoita.