Lotta Harala
| Lotta Harala | |
|---|---|
 Lotta Harala Paavo Nurmi Games -tapahtumassa vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1992 Tampere |
| Yleisurheilija | |
| Pituus | 170 cm |
| Paino | 56 kg |
| Laji | aitajuoksu |
| Seura | Tampereen Pyrintö |
| Valmentaja | Petra Stenman ja Juha Sainio (2012–2013), Jussi Ihamäki (2013–2015 ja 2017–2018), Tiia Hautala (2015–2016), Kai Kyllönen (2018–2019)[1] Matti Liimatainen (2019–2021)[2][3] Anne Suoranta ja Kati Ala-Huikku 2021–[1] |
| Ennätykset | 12,26 (100 m) 25,84 (200 m) 12,65 (SE) (100 m aj) 614 cm (pituus) 11,04 m (kolmiloikka) |
| Uran alku | 2006 |
Lotta Harala (s. 26. maaliskuuta 1992 Tampere) on suomalainen aitajuoksija. Hän edustaa Tampereen Pyrintöä.
Hän pitää hallussaan 100 metrin aitojen Suomen-ennätystä 12,65, jonka hän juoksi Sveitsin La Chaux-de-Fondsissa heinäkuussa 2024.[4]
Urheilu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harala sijoittui neljänneksi alle 18-vuotiaiden MM-kilpailujen 100 metrin aitajuoksussa Bressanonessa 2009. Hän karsiutui samoissa kilpailuissa pituushypyn loppukilpailusta. Hän karsiutui 100 metrin aitajuoksun alkuerissä alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2010 ja EM-kilpailuissa 2011. Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Tampereella 2013 hän sijoittui 100 metrin aitajuoksussa kahdeksanneksi.[1]
Harala karsiutui sisäratojen EM-kilpailuissa 60 metrin aitajuoksun välierissä Belgradissa 2017 ja alkuerissä Göteborgissa 2013 ja Istanbulissa 2023.[1] Harala selviytyi finaaliin Apeldoornin sisäratojen EM-kilpailuissa 2025, mutta kaatui törmättyään ensimmäiseen aitaan. Harala karsiutui 100 metrin alkuerissä Budapestin MM-kilpailuissa 2023 ajalla 13,11.[5] Rooman EM-kilpailuissa 2024 hän selviytyi alkueristä jatkoon ajalla 12,91, mutta karsiutui välierissä ajalla 12,98. Hän juoksi 100 metrin aitajuoksun Suomen ennätyksen 12,65 Sveitsin La Chaux-de-Fondsissa 14. heinäkuuta 2024. Saman vuoden Pariisin olympialaisissa hän karsiutui välierissä ajalla 13,05. Apeldoornin sisäratojen EM-kilpailuissa 2025 hän juoksi 60 metrin aitajuoksun välierissä ennätyksensä 7,97,[1] mutta keskeytti loppukilpailun kaatumisen seurauksena[6]. Kaksi viikkoa myöhemmin hän karsiutui välierissä Nanjingin sisäratojen MM-kilpailuissa ajalla 8,10.[1] Tokion MM-kilpailuissa 2025 Harala selvitti tiensä aikavertailun kautta välieriin, mutta välierissä hänet hylättiin vilppilähdön vuoksi.[7][8]
Kalevan kisoissa Harala on voittanut Suomen mestaruuden vuosina 2017 ja 2025 minkä lisäksi hän on saavuttanut pika-aitojen hopeaa vuosina 2023 ja 2024. Sisäratojen SM-kilpailuissa Harala on saavuttanut 60 metrin aitajuoksussa kultaa 2025, hopeaa vuosina 2013, 2015 ja 2020 ja pronssia 2018 sekä viestissä kultaa vuosina 2011, 2012 ja 2013 sekä pronssia 2017. Viestijuoksun SM-kilpailuissa hän on saanut 4 × 100 metrin viestissä kultaa vuonna 2018, hopeaa vuonna 2014 ja pronssia vuosina 2011 ja 2024.[1]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkoradat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laji | Aika/Tulos | Paikka | Päivä |
|---|---|---|---|
| 100 m | 12,26 | Tampere | 10. kesäkuuta 2014 |
| 100 m aj | 12,65 SE | La Chaux-de-Fonds | 14. heinäkuuta 2024 |
| Pituus | 614 | Tampere | 24. heinäkuuta 2009 |
Sisäradat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laji | Aika/Tulos | Paikka | Päivä |
|---|---|---|---|
| 60 m | 7,69 | Tampere | 12. helmikuuta 2013 |
| 60 m aj | 7,97 | Apeldoorn | 7. maaliskuuta 2025 |
| Pituus | 579 | Jyväskylä | 7. maaliskuuta 2010 |
Lähde: Tilastopaja[1]
Dopingrikkomus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harala sai tammikuussa 2021 kolmen kuukauden kilpailukiellon dopingrikkomuksesta. Hänen 5. elokuuta 2020 antamassaan dopingnäytteessä oli piristeeksi luokiteltavaa 5-metyyliheksaani-2-amiinia (1,4-dimetyylipentyyliamiinia). Hänen katsottiin todennäköisesti saaneen kiellettyä ainetta ravintolisästä, jonka tuoteselosteessa ainetta ei mainittu. Rikkomusta pidettiin tahattomana.[9] Hän oli aloittanut vapaaehtoisen toimintakiellon jo lokakuussa 2020, jolloin kolmen kuukauden tuomio oli kärsitty 12. tammikuuta 2021 mennessä.[10]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harala on kertonut julkisuudessa kärsineensä syömishäiriöistä. Hän seurusteli vuosina 2013–2021 ja oli kihloissa vuosina 2021–2025 jääkiekkoilija Matias Myttysen kanssa.[11][12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Lotta Harala 🔒 (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu) Tilastopaja.
- ↑ Salo, Tapani: Yllätyskäänne: Lotta Harala palasi Tampereelle ja siirtyy ottelijatähteä luotsaavan valmentajan ohjaukseen – ”Eväitä 13 sekunnin alitukseen” Aamulehti. 1.8.2019. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Hyyppä, Emma: Valmentaja pani yhteistyön Lotta Haralan kanssa poikki – perustelee päätöstä luottamuspulalla: "Minulle ei kerrottu toimintakiellosta" yle.fi. 1.3.2021. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Suomen ennätys! Lotta Haralalta huima juoksu Sveitsissä – myös Reetta Hurske iskussa Yle Urheilu. 14.7.2024. Viitattu 1.9.2024.
- ↑ Ville Touru: Viivi Lehikoinen herkistyi kyyneliin Ylen tv-haastattelussa Ilta-Sanomat. 22.8.2023. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ EM-finaalissa kammoaika – Reetta Hurske viides, Lotta Harala kaatui mtvuutiset.fi. 7.3.2025. Viitattu 8.3.2025.
- ↑ Karttunen, Anu: Lotta Harala ajalla välieriin, myös Keskitalo jatkoon 14.9.2025. Yle. Viitattu 15.9.2025.
- ↑ Peltonen, Topias: Lotta Harala dramaattisesti ulos MM-välierästä: ”En vieläkään usko, että tämä on totta” 15.9.2025. Yle. Viitattu 15.9.2025.
- ↑ Antidopingasioiden kurinpitolautakunnan päätös 22.1.2021 Suek. 29.1.2021. Arkistoitu 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
- ↑ Miten ihmeessä Lotta Harala oli jo kärsinyt dopingrangaistuksensa ennen sen julistamista? Näin asiaa perustellaan www.iltalehti.fi. Viitattu 30.1.2021.
- ↑ Suomalainen mestariurheilija avautuu ahdistavasta syömishäiriöstään – ”Hedelmätkin joutuivat boikottiin” Ilta-Sanomat. 2.9.2017. Viitattu 2.9.2017.
- ↑ Lotta Harala ja Matias Myttynen: Ero mtvuutiset.fi. 25.11.2025. Viitattu 25.11.2025.
- ↑ Eemil Untamala: Podcast: Lotta Haralan puoliso muutti mielensä – ”Halusi jättää kaiken” Ilta-Sanomat. 25.11.2025. Viitattu 25.11.2025.
