Lookilan yksinäistalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lookilan yksinäistalon päärakennus vuonna 1977.

Lookilan yksinäistalo on entisessä Rymättylän kunnassa, nykyisessä Naantalin kaupungissa sijaitseva 1700-1800-luvuilta peräisin oleva umpipihainen talo. Lookila on harvoja säilyneitä umpipihoja Varsinais-Suomessa. Museovirasto on määritellyt Lookilan yksinäistalon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä[1] ja rakennukset on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1985. Taloryhmä sijaitsee Lookilan kylässä lähellä Kuristenlahden merenrantaa, kolme kilometriä Rymättylän kirkonkylän kaakkoispuolella.[2] Lookilan yksinäistalon kulttuurihistoriallinen merkitys on korkea ja talojen tallentamiseksi tehtiin 1970-luvulla suunnitelma, jossa ne olisi siirretty Seurasaareen Helsinkiin.[1]

Ruotsalaisen verotusjärjestelmän aikana 1400-luvulla perustettiin Lookilan tila yksinäistaloksi. Koko rakennuskanta paloi vuonna 1697 ja ne rakennettiin uudelleen 1700-luvun alussa. Tilan vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta ja uusimmat arviolta 1820-1840-luvulta.[1]

Lookilan asuinrakennus joka on paritupa, rakennettiin vaiheittain 1800-luvun alussa. Asuinrakennuksessa on tupa ja sali, sekä niiden välissä sijaitsevat salikamari, tupakamari, eteiskamari ja porstua. Tuvassa on kolmitaitteinen katto, jossa syömärit ovat näkyvillä. Kamareissa on valkoiset kaakeliuunit ja salissa rapattu tiiliuuni. Talon perustus on muurattu kivistä, ja tuvan alla on multapenkkirakenne sekä kellari. Rakennuksen runko on ylös asti salvottua hirttä ja ulkovuoraus pystylaudoitusta. Katto on luultavasti ollut alun perin oljista, nykyään se on tiiltä. Rakennuksen suurien kuusiruutuisten ikkunoiden yläpuolella on pienet kolmiruutuiset haukanikkunat. Satulukattoisessa kuistissa on ristikkoruutuiset ikkunat.[3]

Päärakennuksen lisäksi rakennusryhmässä on kaksikerroksiset luhdit, varastot, liiteri, talli, tallin parvi, kellaritupa sekä isoportti ja sen yläpuolinen porttihuone.[1] Suorakulmion muotoisella umpipihalla on nykyisin rakennuksia kolmella sivulla. Ulkorakennuksista todennäköisesti vanhin on 1757 rakennettu työkalukammio. Kellaritupa on vuodelta 1809 ja sen kellari on tiilinen tynnyriholvi. Luhdin yläkerrassa oli renkien ja piikojen aitat, alakerrassa ruoka- ja työkalukammio sekä vaja.[3] Karjasuojat ovat sijainneet pihapiirin ulkopuolella karjapihalla vilja-aitan ja lampolan ympärillä.[1] Säilyneenä on hirsinen lammaspihatto ja hirsiaitta 1700-luvulta. Tiluskartassa vuodelta 1915 oli jo nyt kadonneet tuulimylly, riihi ja rantahuone. Umpipihan ja karjapihan välissä oli suuri puutarha. Pihaan johtaa edelleen vanhoista tammista koostuva puukujanne.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Lookilan yksinäistalo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 12.7.2015.
  2. Lookilan yksinäistalo (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 12.7.2015.
  3. a b c Brusila, Heljä et al: ”Rymättylän kylät ja vanhat rakennukset: Lookila”, Rymättylän kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 203–205. sarja: Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 7. Turku: Rymättylän kunta, Varsinais-Suomen liitto, Turun maakuntamuseo, 2001. ISBN 951-595-070-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lounatvuori, Irma (toim.): Suojellut talot: rakennussuojelulailla suojellut rakennukset ja alueet 1965-1990. Helsinki: Museovirasto, 1991. ISBN 951-9075-45-3.
  • Gardberg, Carl Jacob et al. Narjus, Raimo et al. (toim.): Täällä työn ja tiedon puistot : Varsinais-Suomen kulttuuriympäristö. Turku: Varsinais-Suomen seutukaavaliitto ja Turun maakuntamuseo, 1993. ISBN 952-9532-38-5.