Logaritminen tuulilaki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kitkanopeus on määritelmänsä mukaan , jossa on liikemäärän vuo. Kitkanopeuden yksikkö on , mutta se ei ole todellinen nopeus, vaan skaalasuure pintakerroksessa.

Neutraalissa stationäärisessä pintakerroksessa potentiaalilämpötila on vakio korkeuden suhteen. Tällaisessa pintakerroksessa ei esiinny nostevoimia ja myös kinemaattinen lämmönvuo = 0. Tuuliprofiili neutraalissa ilmakerroksessa noudattaa logaritmista tuulilakia, eli tuulen nopeus korkeuden funktiona on , jossa on rosoisuusparametri ja Von Kármánin vakio (0,4). Rosoisuusparametrin yksikkö on ja Karmanin vakio on dimensioton luku. Rosoisuusparametri kertoo pinnan aerodynaamisen rosoisuuden. Tyypillisiä arvoja ovat jäälle , nurmikolle , metsälle 1 ja Helsingin keskustalle 1,5. Siirroskorkeus tarvitaan, jos rosoisuuselementit ovat hyvin suuria. Se voidaan arvioida kaavalla , jossa on rosoisuuselementin korkeus, esimerkiksi puun pituus. Vasta siirroskorkeuden yläpuolella alkaa vaikuttaa logaritminen tuulilaki.