Liuskalehtihäränsilmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liuskalehtihäränsilmä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Häränsilmät Hypochaeris
Laji: radicata
Kaksiosainen nimi

Hypochaeris radicata
L.

Synonyymit
  • Hypochoeris radicata L.
Katso myös

  Liuskalehtihäränsilmä Wikispeciesissä
  Liuskalehtihäränsilmä Commonsissa

Liuskalehtihäränsilmä eli liuskahäränsilmä (Hypochaeris radicata[1], myös Hypochoeris radicata) on monivuotinen mykerökukkaiskasvi, jota esiintyy kotoperäisenä lajina Euroopassa.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liuskalehtihäränsilmän kukinto.

Liuskalehtihäränsilmän lehdet kasvavat tyviruusukkeena. Pariliuskaisten lehtien lavat ovat kapean vastapuikeita ja vaihtelevat parihalkoisista isohampaisiin. Ruusukkeesta kasvaa muutama, tavallisesti haarainen varsi, joka tavallisesti on 20:stä 50:een senttimetriä korkea. Varret ovat kaljuja tai niukkakarvaisia, yläosasta harvasuomuisia. Vanamaisen varren päässä sijaitsee noin kolme senttimetriä leveä keltakukkainen mykerö. Mykerön kehtosuomut ovat limittäin, kehto on niukkakarvainen ja mykeröpohjus suomuinen. Suomessa liuskalehtihäränsilmä kukkii heinä-elokuussa. Pappus on sulkahaiveninen ja varrellinen.[2]

Liuskalehtihäränsilmä voi risteytyä kaljuhäränsilmän (H. glabra) kanssa.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa liuskahäränsilmä on tulokaskasvi, jota tavataan puistojen ja tienvarsien kylvönurmikoilla ja satamissa.[2] Alueilla, joissa laji on kotoperäinen, se kasvaa muun muassa kuivilla niityillä ja harvoissa lehtimetsissä.[3][4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liuskalehtihäränsilmän päälevinneisyysalue ulottuu Euroopassa Länsi- ja Etelä-Espanjasta itään Kreikkaan, Romaniaan, Länsi-Ukrainaan, Puolaan ja Etelä-Baltiaan asti, pohjoisessa Britteinsaarille, Tanskaan sekä Etelä-Norjaan ja -Ruotsiin. Satunnaisemmin sitä tavataan Suomessa, Länsi-Venäjällä, Pohjois-Baltiassa sekä Kaukasuksen alueella, ja Aasian puolella myös Turkissa. Laji on yleinen Pohjois-Afrikassa Marokosta Tunisiaan. Tulokaslajina liuskalehtihäränsilmä on levinnyt laajalle Pohjois-Amerikan itäosissa. Sitä tavataan myös Etelä-Afrikasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista.[3]

Suomessa lajia on tavattu lähinnä rannikkokaupungeissa Suomen- ja Pohjanlahdella.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, 656 s. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 29.9.2012.
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 445.
  3. a b c Den virtuella floran: Rotfibbla (ruotsiksi) Viitattu 21.4.2015.
  4. Ålands flora 2010, s. 385.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]