Lisko Scamander
| Leguan Artemis Fido Scamander | |
|---|---|
 Eddie Redmayne Lisko Scamanderina elokuvassa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat. |
|
| Ensiesiintyminen |
Kirjoissa: Ihmeotukset ja niiden olinpaikat Elokuvissa: Ihmeotukset ja niiden olinpaikat |
| Näyttelijä | Eddie Redmayne |
| Henkilötiedot | |
| Sukupuoli | mies |
| Tupa | Puuskupuh |
Leguan ”Lisko” Artemis Fido Scamander (engl. Newton ”Newt” Artemis Fido Lurch Scamander) on J. K. Rowlingin kirjasarjassa Harry Potter esiintyvä velho, joka tunnetaan erityisesti kiintymyksestään taikaolentoihin eli "ihmeotuksiin". Ihmeotukset-elokuvasarjassa hahmoa esittää Eddie Redmayne.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisko Scamander on saavuttanut lukemattomia arvostettuja saavutuksia elämänsä aikana. Ihmissusirekisterin perustaminen (1947) on lähes kokonaan Scamanderin ansiota, mutta hän on itse ylpein vuonna 1965 säädetystä kokeellisen jalostuksen kiellosta. Se on estänyt tehokkaasti uusien kesyyntymättömien hirviöiden kasvattamisen Britanniassa.
Hänen teoksensa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat on noussut kansainväliseen myyntimenestykseen. Hänelle on myönnetty tunnustuksena saavutuksistaan taikaotusten tutkimuksen - taikazoologian - parissa Merlinin ritarikunnan Toisen luokan kunniamerkki vuonna 1979. Lisko sai myös itselleen oman Suklaasammakkokortin.
Lisko Scamander syntyi 24. helmikuuta 1897 englantilaiseen perheeseen. Scamanderin äiti, joka rohkaisi häntä kiinnostumaan taikaolennoista, oli innokas rotuhevoskotkien kasvattaja.
Scamander kävi koulua Tylypahkassa, aloittaen ensimmäisen vuotensa 1908 ja hänet lajiteltiin Puuskupuhin tupaan. Tylypahkassa hän ystävystyi Leta Lestrangen kanssa. Kaksikosta tuli sittemmin hyvin läheisiä. Myös hänen pimeyden voimilta suojautumisen opettajansa, Albus Dumbledore tykästyi oppilaaseen. Lisko vietti päivät hoivaten erilaisia taikaolentoja, joita hän löysi koulun tiluksilta.
Lisko ei koskaan valmistunut Tylypahkasta, koska hänet potkittiin ulos taikaolentojen tekemien vahinkojen johdosta. AYT:n tietojen mukaan hänen erotukseensa johtaneet tapahtumat olivat saattaneet toisen Tylypahkan opiskelijan vaaraan. Todellisuudessa Letan omistama taikaolento, ylikasvanut fretti oli aiheuttanut vaaratilanteen ja Lisko otti syyt niskoilleen estääkseen Letan erottamisen, koska hän rakasti Letaa. Dumbledore tiesi Liskon olevan syytön ja vastusti ankarasti Liskon erottamista. Lisko sai pitää taikasauvansa erottamisensa jälkeen.
Myöhemmin Lisko liittyi Taikaministeriöön taikaolentojen sääntö- ja valvontaosastolle. Scamander työskenteli kaksi sanojensa mukaan "erittäin pitkäveteistä" vuotta kotitonttujen sijoittamiskonttorissa, kunnes sai siirron otusjaostoon. Siellä hänen suunnaton tietämyksensä eriskummallisista taikaeläimistä varmisti nopean urakehityksen. Jossain vaiheessa elämäänsä Lisko oli töissä lohikäärmeiden tutkimus- ja torjuntatoimistossa.
1920-luvulla Scamander matkusti ympäri maailmaa kirjoittaen teosta Ihmeotukset ja niiden olinpaikat. Hän kävi muun muassa Egyptissä ja Etelä-Amerikassa.
Rooli Ihmeotuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1926 joulukuussa Lisko oli käymässä New Yorkissa ja vahingossa aiheutti yhden Amerikan suurimmista katastrofeista. Jästi Jacob Kowalski avasi Liskon matkalaukun luullessaan sitä omakseen ja samalla vapautti useita taikaotuksia New Yorkin kaduille. Samoihin aikoihin obskuuri nimeltään Valio alkoi riehumaan kaupungissa tuhoten lukuisia rakennuksia.
Lisko oli paikalla ratkaisemassa kriisiä, kun aurorit tuhosivat obskuurin ja pääaurori Percival Vaka paljastui valeasuiseksi Gellert Grindelwaldiksi. Taikazoologi lähti New Yorkista haikein tunnelmin hyvästeltyään uuden ystävänsä Jacobin sekä tulevan vaimonsa Porpentina ”Tina” Goldsteinin.
Liskon palattua Lontooseen hänet asetettiin New Yorkin tapahtumien takia matkustuskieltoon. Seuraavan yhdeksän kuukauden aikana Lisko anoi vapautusta matkustuskiellosta useaan kertaan, epäonnistuen joka kerta, huolimatta hänen veljensä tuesta. Näiden kuukausien aikana Lisko oli myös julkaissut kirjansa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat. 1990-luvulla hänen Ihmeotukset-kirjansa oli hyväksytty viralliseksi Tylypahkan oppikirjaksi.
Syyskuussa 1927 Lisko kohtasi jälleen Dumbledoren, joka antoi hänelle tehtävän; Liskon oli mentävä Pariisiin kohtaamaan Gellert Grindelwald uudelleen. Lisko oli aluksi vastahankainen, mutta kun hänen New Yorkissa tapaamansa ystävät, Jacob ja Queenie, saapuivat Lontooseen, sai Lisko tietää Tinan, tytön jota hän oli ajatellut päivittäin New Yorkista lähtemisensä jälkeen, olevan myös Pariisissa. (Queenie lähti Tinan luo hänen ja Jacobin välille syntyneen riidan päätteeksi.) Lisko ei viivytellyt enempää, vaan pakkasi tavaransa ja lähti Jacobin kanssa Pariisiin.
Pariisissa ollessaan Lisko ja Jacob löysivät Tinan, jolle Lisko yritti epätoivoisesti kertoa tunteistaan. He ajautuivat myös mukaan taisteluun, joka käytiin Lestrangen sukuhaudan alla, ja joka pian levisi koko ympäröivälle hautausmaalle. Taistelun päätyttyä useampi henkilö oli menettänyt henkensä ja Grindelwald oli karannut, houkuteltuaan Queenie'n mukaansa. Taistelun tuoksinassa yksi Liskon haiskuista oli kuitenkin näpistänyt Grindelwaldin hallussa olleen hopeaisen pienen pullon. Lisko toimitti pullon Dumbledorelle, joka kertoi tämän sisältäen Dumbledoren ja Grindelwaldin verta merkkinä verivalasta, jonka kaksi miestä olivat solmineet vuosia sitten. Tehdessään valan he olivat vannoneet, etteivät hyökkäisi toistensa kimppuun. Dumbledore ja Lisko kävelivät sisälle Tylypahkaan Dumbledoren esittäessä epävarmuutta siitä, voisiko verivalan tuhota.
Myöhemmin Lisko siirtyi eläkkeelle ja asumaan Dorsetissa vaimonsa Porpentinan sekä lemmikkigäätiensä Vilskeen, Paukkeen ja Nyrkin kanssa. Hänen pojanpoikansa Rolf Scamander meni naimisiin Luna Lovekivan kanssa.