Koordinaatit:
Linnankatu (Turku)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Linnankatu (ruots. Slottsgatan) on yksi Turun ruutukaavakeskustan pääkaduista. Katu alkaa Aninkaistenkadulta ja päättyy Turun satamaan. Linnankadun alkupää on nykyisin kevyen liikenteen aluetta Aninkaistenkadulta Vähätorille eli Brahenkadun kulmaan asti. Yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä, Turun linna, sijaitsee Linnankadun varrella. Katu on 3 717 metriä pitkä, ja se on Turun pisin katu.[1]
Kauppatorin pysäköintilaitoksen rakentamisen ajan (syyskuusta 2018 lokakuuhun 2022) Linnankatu välillä Brahenkatu–Aurakatu oli osa Turun joukkoliikenteen pääakselia.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnankatu suunniteltiin 1600-luvulla linnalle kulkevaksi pääkaduksi. Tuolloin kadun alkupää nimettiin Kuningattarenkaduksi. [2]
Vuoden 1827 tuhoisan Turun palon jälkeen Carl Ludvig Engel laati Turulle uuden asemakaavan, joka suurimmalta osaltaan oli tyypillinen ruutukaava. Siinä Linnankatu valittiin perussuunnaksi, jonka mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi.[3]
Kohteita kadun varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Linnankatu 1: 1829, nykyasu Albert Richardtson 1930–1940[4]
- Linnankatu 2: Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto[5]
- vanha osa Karl August Wrede 1903
- uusi osa Asmo Jaaksi, JKMM 2007
- sisäpihan kahvilarakennus, Charles Bassi ja Anton Wilhelm Arppe 1815–1817, Arthur Kajanus 1887
- Linnankatu 3: Ingmanin eli Casagranden talo
- Pehr Johan Gylich 1833, nykyinen julkisivu Frithiof Strandell 1904[4]
- Linnankatu 5: Brahenlinna
- Olli Kestilä 1957[6]
- Linnankatu 7: vanha puutalo
- yökerho Dynamo
- Turun Sarjakuvakauppa ja Turun Sarjakuvakeskus
- Linnankatu 9–11: As. Oy Regina
- Bertel & Valter Jung 1927–1928[7]
- mm. leluliike Casagrande vuodesta 1929
- Linnankatu 13 / Aurakatu 3: Åbo Aktiebank
- Frithiof Strandell 1907[7]
- nyt ravintola Old Bank
- Linnankatu 15: Turun kauppahalli
- Linnankatu 17: Pizzeria Dennis
- Linnankatu 18: Turun Säästöpankki
- Sebastian Gripenberg 1891[8]
- julkisivussa Emil Wikströmin veistokset Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys
- Linnankatu 20: Suomen Pankin talo
- Gustaf Nyström 1914
- nyt toimistoja ja asuntoja[9]
- Eskelinkatu 4: Klassikon koulu
- Linnankatu 32: Marina Palace, Jaakko ja Unto Rantanen 1974[10]
- Linnankatu 31: Turun Kivipaino
- nykyisin Linnateatteri ja Turun Nuori Teatteri
- Linnankatu 33: Gunnar Wahlroos 1927–1928
- Linnankatu 36: Borenranta, Bertel ja Valter Jung 1928–1930[11]
- Linnankatu 37a: Albert Richardtson 1927–1928
- Linnankatu 38: Borenpuisto
- veistos Jäinen meri
- Martinsillan Grilli
- Linnankatu 43: vanha korkkitehdas
- Arthur Kajanus 1891
- nyt osa Turun oikeustaloa
- Sairashuoneenpuisto
- Linnankatu 44–46: Barkerinpuisto
- veistos Turku työllä rakennetaan
- Linnankatu 50: Kakolan funikulaarin ala-asema
- Linnankatu 54–60: entinen telakka ja köysitehdas
- Gunnar Wahlroos 1928–1935
- muutostyöt 1994–1997 Mikko Pulkkinen, Pauno Narjus ja Philip Kronqvist[12]
- Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia
- Sigyn-sali
- Turun konservatorio
- Veistämönaukio 1-3: Turun World Trade Center
- Veistämöntori
- Linnankatu 56: Varvintori
- Linnankatu 67: Turku Energia
- Linnankatu 72: Forum Marinum -merenkulkumuseo
- alun perin varastoja, Helge Rancken 1894 ja Valde Aulanko 1930–1937
- muutostyöt Mikko Pulkkinen ja Pauno Narjus 1999–2011[12]
- Linnankatu 64: torpedovarikko, Kalle Lehtovuori 1935
- nyt päiväkoti ja toimistoja[12]
- Linnankatu 80: Turun linna, Linnanpuisto
- Linnankatu 91: Silja Linen terminaali
- Peterson & Söner 1972[13]
Poikkikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aninkaistenkatu
- Läntinen Rantakatu
- Brahenkatu
- Kauppiaskatu
- Aurakatu
- Kristiinankatu
- Eskelinkatu
- Herrainpolku
- Ursininkatu
- Koulukatu
- Puistokatu
- Läntinen Rantakatu
- Sairashuoneenkatu
- Jaalakuja
- Wechterinkuja
- Veistämönkuja
- Pakkarinkatu
- Stedingkinkatu
- Crichtoninkatu
- Meritullinkatu
- Tullipuomi
- Fleminginkatu
- (rautatien tasoristeys)
- Vallihaudankatu
- Satamakatu
- Toinen Poikkikatu
- Kolmas Linja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Turun Sanomat: Viikkoliite Treffi vko 40 (2008)
- ↑ Ritva Liisa Pitkänen: Turku - keskiajan kaupunki Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Kotimaisten kielten turkimuskeskus.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Turku, s. 190, osio Asemakaava, Otava 1965
- ↑ a b Laaksonen & Nummelin 2013, s. 126.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 127.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 132.
- ↑ a b Laaksonen & Nummelin 2013, s. 133.
- ↑ Turun Säästöpankki 1822-1989 (doc) (s.5) Elinkeinoelämän keskusarkisto. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 22.5.2013.
- ↑ Brozinski, Ari & Rajala, Kirsi: Suomen Pankki, Turun kivikierros -sivusto. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 158.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 159.
- ↑ a b c Laaksonen & Nummelin 2013, s. 197.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 208.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linnankatu (Turku) Wikimedia Commonsissa
