Limanpapu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Limanpapu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Pavut Phaseolus
Laji: lunatus
Kaksiosainen nimi

Phaseolus lunatus
L.

Synonyymit
  • Phaseolus bipunctatus Jacq.
  • Phaseolus inamoenus L.
  • Phaseolus limensis Macfad.
  • Phaseolus portoricensis Sprengel
  • Phaseolus puberulus Kunth, Phaseolus saccharatus Macfad.
  • Phaseolus xuaresii Zuccagni
Katso myös

  Limanpapu Wikispeciesissä
  Limanpapu Commonsissa

Phaseolus lunatus

Limanpapu eli voipapu (Phaseolus lunatus eli Phaeolus limensis) on hernekasvien heimoon kuuluva papulaji. Papu on saanut nimensä Perun pääkaupungin Liman mukaan.[2] Suuria limanpapuja myydään toisinaan härkäpapuina, vaikka ne ovat eri kasveja.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limanpapu kasvaa joko 30–90 cm korkeana pensaana tai 2–4 m pitkinä köynnöksinä. Lehdet ovat kolmilehdykkäiset. Kukat ovat valkeat tai violetit. Juuret voivat tunkeutua kahden metrin syvyyteen.[4]

Alkuperä ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Limanpapu elää luonnonvaraisena Guatemalassa, Meksikossa ja Perussa. Siitä on jalostettu monia lajikkeita, joita viljellään laajalti tropiikissa. Monet niistä menestyvät vuoristossa, mutta jotkut pärjäävät myös merenpinnan tason kuumuudessa. Toiset genotyypit vaativat kukkiakseen 11–12,3 tunnin päivän, toiset kukkivat olipa päivän pituus mitä vain 9 ja 18 tunnin väliltä.[4]

Ravintoarvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuoreita papuja.

Limanpapuja kerätään ruoaksi sekä kesken kasvun (vihreinä palkoina) että kypsinä (vaaleankeltaisina). Ne pitää aina keittää, sillä raaoissa pavuissa on myrkkyä. Kuivia papuja liotetaan ennen keittämistä. Kiinassa limanpapuja käytetään myös idätettyinä.[5]

Limanpavussa on vähemmän proteiineja kuin tarhapavussa, mutta proteiinit ovat helpommin imeytyviä, lysiinipitoisuus korkeampi eikä raakojen papujen myrkky ole eläinkokeiden mukaan yhtä vaarallista.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Delgado-Salinas, A., Azurdia, C., Cerén-López, J. & Alejandre-Iturbide, G.: Phaseolus lunatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  2. Mats-Eric Nilsson, Smakernas återkomst, 2010, s. 107
  3. Raholan ruokasanastot (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 19.3.2012.
  4. a b Phaseolus lunatus (Arkistoitu – Internet Archive) FAO
  5. Phaseolus lunatus - L. Plants for a future
  6. [Biochemical and nutritional value of seeds of the lima bean (Phaseolus lunatus) in comparison with those of the common bean (Phaseolus vulgaris).] Pub Med

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]