Liisa Vitali
| Liisa Vitali | |
|---|---|
 Liisa Vitali: Omakuva. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Anna Liisa Vitali |
| Syntynyt | 9. marraskuuta 1918 Helsinki |
| Kuollut | 9. marraskuuta 1987 (69 vuotta) Somero |
| Ammatti | korusuunnittelija, maanviljelijä |
| Taiteilija | |
| Aktiivisena | 1950-luku – 1980-luku |
| Ala | korusuunnittelu |
| Kuuluisimpia töitä | "Leppäkerttu" |
Anna Liisa Vitali (9. marraskuuta 1918 Helsinki – 9. marraskuuta 1987 Somero) oli suomalainen korusuunnittelija.[1][2][3]
Liisa Vitalin isä oli maanmittausinsinööri Veikko Vitali, joka osti vuonna 1920 Sarkin tilan Someron Vilukselasta ryhtyen viljelemään sitä. Vanhempien kuoltua Liisa Vitali ja hänen veljensä Väinö jatkoivat tilanpitoa.[4][5]
Vitali aloitti metallinkäsittelyn harrastuksena joskus 1950-luvun puolivälin jälkeen suunnitellen ensin nappeja kuparista ja messingistä, mutta siirtyi vähitellen koruihin ja jalometalliin. Kimmokkeen korusuunnitteluun hän sai mahdollisesti somerolaiselta perhetutultaan Kaija Aarikalta, jonka yrityksessä Helsingissä hän työskenteli 1950-luvulla. Kun lypsykarjasta luovuttiin, korusuunnittelulle jäi enemmän aikaa. Ensin Vitalin koruja oli saatavissa vain suoraan tekijältä ja Aarikan myymälästä, mutta sitten Vitali solmi sopimuksen hämeenlinnalaisen Kultakeskuksen kanssa ja suunnitteli sille 1960–1970-luvuilla lukuisia korusarjoja, jotka menestyivät hyvin kaupallisesti ja saavuttivat mainetta myös maailmalla. Korunäyttelyitä oli Suomessa, Saksassa, Ruotsissa ja Britanniassa, ja koruja vietiin myös Ranskaan. Kesken parhaan luomiskautensa Vitali sairastui, ja elokuussa 1987 todettu haimasyöpä johti kuolemaan jo saman vuoden marraskuussa.[6][7]
2000-luvulla Vitalin koruja on otettu uudelleen tuotantoon.[1][8] Kun hänen kuolemastaan tuli vuonna 2012 kuluneeksi 25 vuotta, Somerolla järjestettiin taiteilijan muistonäyttely.[2] Leeni Tiirakarin kirjoittama elämäkerta Design Liisa Vitali (Amanita 2012) esittelee tärkeimmät korusarjat ja uniikkikoruja.[9]
Liisa Vitalin isä Veikko Vitali oli kirjailija Henrik Tikkasen äidinpuoleisen isoisän, lahtelaisen kunnanlääkäri Johan Vitalin nuorempi veli. Romaanissaan Kulosaarentie 8 (1975) Tikkanen on kuvannut Someron Vilukselassa Vitalin perheessä viettämiään lapsuuden kesiä.[10][11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Filppu, Minna: Hopeaa kuin pitsiä. (julkaistu aiemmin Salon Seudun Sanomissa) Someron Joulu, 2010, s. 34–35. Somero: Somero-seura.
- Tiirakari, Leeni: Design Liisa Vitali. Somero: Amanita, 2012.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Liisa Vitali Liisa Vitali Classic Design LLC. Viitattu 19.6.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kaipainen, Sauli: Liisa Vitali oli korusuunnittelija, taiteilija ja luonnonystävä. Suvi-Somero, 2012, s. 20–22. Paikallislehti Somero.
- ↑ Tiirakari 2012: 23, 39.
- ↑ Filppu 2010, s. 34.
- ↑ Tiirakari 2012: 14-33.
- ↑ Filppu 2010, s. 34–35.
- ↑ Tiirakari 2012: 41-55.
- ↑ Tiirakari 2012: 129.
- ↑ Tiirakari 2012.
- ↑ Kaipainen, Sauli: Liisa Vitalilla oli valtava määrä ystäviä. Somero, 13.7.2012, 87. vsk, nro 53, s. 8-9.
- ↑ Tiirakari 2012: 17.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liisa Vitali Amanita. Arkistoitu 25.7.2013.
| ||||||||||||||
