Liisa Liimatainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liisa Liimatainen Maailma kylässä tapahtumassa, 2014

Liisa Liimatainen (entinen Manninen.[1]) on Roomassa asuva entinen MTV:n ja Yleisradion toimittaja[2].

Ruokolahdella syntynyt, imatralaisessa työläiskodissa kasvanut Liisa Liimatainen kävi keskikoulun ja oli au pairina vasemmistolaisessa lääkäriperheessä Ranskassa 18-vuotiaana; perheessä keskusteltiin ja vastustettiin Algerian sotaa. Ranskassa hän tutustui ranskalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin.[2][1]

Hän opiskeli Tampereen yliopistossa ja oli aktiivisesti mukana 1960-luvun opiskelijapolitiikassa. Hän toimi Opiskelijain YK-liiton pääsihteerinä vuonna 1968 ja oli Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtauksen vahva taustavoima.[2][1]

Tampereelta Liimatainen muutti Ranskaan ja heti sen jälkeen Italiaan vuonna 1970.[2] Italiassa hän oli muutaman vuoden mukana Il Manifesto -ryhmässä, joka oli Italian kommunistipuolueesta erotettu intellektuellisiipi.[1]

Vapaana freelance-toimittajana Liimatainen seurasi Roomasta käsin Italian ja Vatikaanin asioita ja Balkanin tilannetta sekä Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-itää. Hän teki uutisjuttuja lehdille, radiolle ja televisiolle.[2]

Uutistoimittajan työn jälkeen hänestä tuli tietokirjailija. Hänen ensimmäinen tietokirjansa Iran: huntu ja haaste ilmestyi vuonna 2009 ja kertoo Iranin yhteiskunnasta ja naisista.[2] Saudi-Arabian toiset kasvot ilmestyi vuonna 2013.

Liisa Liimataisen Kanadassa asuva ainoa lapsi, vuonna 1973 syntynyt Mimosa-tytär, kuoli syöpään vuonna 2008. Liimataisella on kaksi lapsenlasta.[2]

Vuonna 2006 Liimataiselle myönnettiin opetusministeriön ylimääräinen sanomalehtimieseläke[3].

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iran : huntu ja haaste : yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa. Like - Suomen rauhanpuolustajat, Helsinki 2009
  • Iran : vihreän liikkeen digitaalinen vallankumous. Suomen rauhanpuolustajat, Helsinki 2010
  • Saudi-Arabian toiset kasvot : rohkeita naisia ja kybernuoria. Like - Suomen rauhanpuolustajat, Helsinki 2013

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Valtauksen voimanainen haihtui Italiaan Ylioppilaslehti. 13.11.1998.
  2. a b c d e f g Särkkä, Tutta: Toimittaja Liisa Liimatainen: ”Maailmalle en lähtenyt miehen perässä” ET. 1.3.2016. Viitattu 19.7.2018.
  3. Valtion journalistipalkinto myönnettiin neljälle Turun Sanomat. 16.6.2006. Viitattu 19.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]