Liiketoimintaprosessi
Liiketoimintaprosessi voidaan määritellä ohjattujen toimintojen ketjuna, jossa määrätyistä syötteistä saadaan haluttuja tuloksia. Liiketoimintaprosessin toimintoja ohjaavat yrityksen liiketoiminnalliset tavoitteet. Usein liiketoimintaprosessi alkaa asiakkaan tarpeesta ja päättyy asiakkaan tarpeen tyydyttämiseen. [1]
Liiketoimintaprosesseja voidaan myös luokitella eri tavoin, ja yksi tapa on jakaa ne neljään kategoriaan[2]: operationaaliset prosessit, ohjaavat prosessit, tukiprosessit ja hallinnolliset prosessit.
- Operationaaliset prosessit ovat tapa jolla työ organisaatiossa saadaan tehdyksi ja asiakkaille tehtävät tuotteet ja palvelut toteutuvat.
- Tukiprosessit mahdollistavat operationaaliset prosessit, esimerkiksi henkilöstöresurssien, järjestelmien tai kirjanpidon avulla.
- Ohjaavat prosessit asettavat organisaatiolle strategian, markkinan ja resurssit sekä toteuttavat muutosten hallintaa.
- Hallinnolliset prosessit pitävät sisällään päätöksenteko- ja kommunikaatioaktiviteetteja hieman muita prosesseja korkeammalla tasolla.
Yksi yleisimpiä organisaation liiketoimintaprosessien esitysmuotoja ovat erilaiset prosessikartat tai -kaaviot. Prosessikartoilla pyritään yleensä viestimään prosessien kulkua läpi organisaatiorajojen. [3]
Liiketoimintaprosessien hallinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiketoimintaprosessien hallinta eli BPM (engl. Business Process Management) on johtamisen lähestymistapa, jolla pyritään tehostamaan liiketoimintaa hallitsemalla liiketoimintaprosesseja paremmin. [4] Tarkoituksena on myös sitouttaa liiketoimintaprosessit organisaation tavoitteiden mukaisiksi, sekä tuottaa organisaatiolle ja asiakkaille lisäarvoa prosessien kautta. [5]
Liiketoimintaprosessien hallinnassa on useita elinkaaren vaiheita. Esim. Dumasin mallissa on kuusi vaihetta[6]:
- Prosessien tunnistaminen
- Prosessien mallinnus
- Prosessianalyysi
- Prosessien uudelleensuunnitelu
- Prosessien implementointi
- Prosessien valvonta
Prosessien kehittäminen on jatkuva prosessi - valvonnassa löydetään uusia ongelmia ja kehitettäviä kohteita jolloin prosessien hallinnan elinkaari alkaa alusta.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Liiketoimintaprosessin koordinointirakenteen kehittäminen 2006. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalouden osasto - tutkimusraportti (Johannes Pekkanen). Viitattu 6.7.2020.
- ↑ Toiminnan kehittäminen pienyrityksessä liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelun avulla - tapaustutkimus 2019. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta, - pro gradu (Janne Nyrhinen). Viitattu 6.7.2020.
- ↑ Liiketoimintaprosessien kehittäminen 2009. Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma - opinnäytetyö (Timo Aro). Viitattu 6.7.2020.
- ↑ Liiketoimintaprosessien hallinta ja sen järjestelmät polkuna yrityksen tehokkuuden parantumiseen 2013. Tampereen yliopisto, väitöskirja (Tahvo Hyötyläinen). Viitattu 6.7.2020.
- ↑ Liiketoimintaprosessien analysointi - avainsuorituskykyindikaattorit analytiikan tukena 2013. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta - kandidaatin tutkielma (Wilhelm Ala-Krekola). Viitattu 6.7.2020.
- ↑ a b Liiketoimintatieto liiketoimintaprosessien hallinnassa 2019. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta - kandidaatin tutkielma (Simo Piitulainen). Viitattu 6.7.2020.