Lieksajärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lieksajärvi
Лексозеро, Leksozero
Lieksajärven ulappaa Repolan kohdalla.
Lieksajärven ulappaa Repolan kohdalla.
Valtiot Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Mujejärven piiri
Paikkakunta Repola, Lentiera
Koordinaatit 63°45′54″N, 30°58′48″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Vuoksen vesistö
Järveen tulevat joet Virta, Pieninkäjoki
Laskujoki Suulajoki
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 174 m
Pituus 27,3 km
Leveys 13,2 km
Rantaviiva 168 km
Pinta-ala 166 km²
Tilavuus 1,4 km³
Keskisyvyys 8,5 m
Suurin syvyys 34,2 m
Valuma-alue 3 280 km²
Lieksajärvi

Lieksajärvi[1] (ven. Лексо́зеро, Leksozero) on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan ja Lentieran kunnissa Venäjällä. Sen vesialueen pinta-ala on 166 neliökilometriä, keskisyvyys 8,5 metriä, tilavuus 1,4 kuutiokilometriä ja valuma-alueen laajuus 3 280 neliökilometriä.[2]

Lieksajärvi saa puolet vesimäärästään sen lounaispuolella sijaitsevasta Torasjärvestä, johon se yhtyy Virta (ven. Virda) -nimisen kapeikon kautta. Muut reitit tulevat lännen Talvislahdesta (Talvislakši) ja idän Vuosjärvestä (Vožjarvi). Etelässä järveen tulee Pieninkäjoki (Peninga). Lieksajärvi laskee Sunnansalmen (Šunnanšalmi) kautta Karkiejärveen (Kargiozero)[3] ja edelleen Lieksanjoen reitille Suulajokeen (Sula)[2].

Luoteis-kaakkoissuuntaisen Lieksajärven mutkitteleva rantaviiva muodostaa monia avoimia ja suljettuja lahtia[3]. Järvessä on yli sata saarta, joiden yhteispinta-ala on 12,5 neliökilometriä[2]. Metsien ympäröimät matalat rannat ovat etupäässä kivisiä ja kallioisia. Paikoin esiintyy lyhyitä hiekkarantoja.[3]

Lieksajärven pohjan korkeuserot ovat huomattavat. Kaksi kolmasosaa järvestä on alle kymmenen ja neljäsosa 10–20 metriä syvää. Yli 30 metrin syvyyksiä on keski- ja pohjoisosissa. Paikoin esiintyy kivien muodostamia kareja. Pohjaa peittää pääosin muta ja rantavyöhykkeellä kivet, kalliot ja hiekka. Mutaan on sekoittunut järvimalmia.[3]

Lieksajärvi jäätyy yleensä marraskuun puolessavälissä ja vapautuu jäistä toukokuun keskivaiheilla. Pintavesi lämpenee heinäkuussa 20:een ja rantojen lähellä jopa 26 asteeseen. Vesi on kellertävää[3] ja hyvälaatuista. Näkösyvyys on keskimäärin 4,4 metriä.[2]

Noin neljäsosa rantavyöhykkeestä on vesikasvillisuuden peitossa[3]. Yleisiä kasvilajeja ovat järviruoko, järvikaisla, järvikorte, ahvenvita, uistinvita, vesitatar, ulpukka, suomenlumme, tummalahnanruoho, vesisammalet ja näkinpartaislevät[2].

Määrällisesti melko vähäinen pohjaeliöstö koostuu etupäässä vesihyönteisistä ja nilviäisistä. Kuoriäyriäisiä ei Lieksajärvessä ole lainkaan. Tärkeimmät kalalajit ovat muikku, siika ja ahven.[3] Muita lajeja ovat taimen, harjus, hauki, särki, salakka, lahna, säyne, seipi, mutu, made, kuha ja kiiski. Järvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta.[2]

Lieksajärven luoteisrannalla sijaitsee Repolan kylä ja Karkiejärven rannalla Kiimanvaaran taajama[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eksonyymit Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.6.2022.
  2. a b c d e f g Ozjora Karelii: Spravotšnik, s. 194–195. Petrozavodsk: Karelski nautšnyi tsentr RAN, 2013. ISBN 978-5-9274-0450-6. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g Informatsionnaja sistema Ozjora Rossii Institut ozerovedenija RAN. Viitattu 15.6.2022.