Lidija Veselitskaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lidija Veselitskaja
Ли́дия Ива́новна Весели́тская
Lidija Veselitskaja vuonna 1880.
Lidija Veselitskaja vuonna 1880.
Henkilötiedot
Syntynyt5. maaliskuuta 1857
Jegorjevsk, Venäjän keisarikunta
Kuollut23. maaliskuuta 1936 (79 vuotta)
Tsarskoje Selossa, Neuvostoliitto
Kansalaisuus Venäjä
Ammatti kirjailija ja kääntäjä
Kirjailija
SalanimiV. Mikulitš (ven. В. Микулич), L. Tšernavina (ven. Л. Чернавина)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Lidija Ivanovna Veselitskaja (ven. Ли́дия Ива́новна Весели́тская; 5. maaliskuuta 1857 Jegorjevsk, Venäjän keisarikunta23. maaliskuuta 1936 Tsarskoje Selossa, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija ja kääntäjä. Hän on paremmin tunnettu taiteilijanimillä V. Mikulitš (ven. В. Микулич) sekä L. Tšernavina (ven. Л. Чернавина), ja tuli kuuluisaksi ”Mimotska”-trilogiastaan.

Veselitskaja syntyi vuonna 1857 Jegorjevskissa. Vuonna 1874 hän valmistui Pavlovskin naisinstituutissa opettajaksi ja vuonna 1876 suoritti korkeamman asteen opettajakurssit Pietarissa, mutta pian kieltäytyi kyseisestä urasta ja ryhtyi kirjailijaksi. Hän julkaisi satuja ja novelleja erilaisissa lastenlehdissä.[1]

Varsinaisen kirjailijan uran Veselitskaja aloitti vuonna 1883 julkaistuaan muun muassa ensimmäisen osan ”Mimotska”-trilogiastaan ”Vestnik Evropy” -lehdessä. Suuri menestys oli trilogian toinen osa, joka ilmestyi samassa lehdessä vuonna 1891. Tuolloin kaksi julkaistua trilogian osaa olivat käännetty saksaksi, ranskaksi, englanniksi, puolaksi, ruotsiksi ja tanskaksi. Vuonna 1893 julkaistu trilogian kolmas osa oli sen sijaan paljon vähemmän suosittu ja jäi melko huomaamattomaksi. ”Mimotska”-trilogiansa lisäksi Veselitskaja kirjoitti paljon etuoikeutettujen luokkien elämästä sekä vähävaraisen väestön ja työväen ongelmista.[1]

Veselitskaja on myös tunnettu kääntäjä. Hän käänsi venäjäksi Alphonse Daudet’n, Victor Hugon, Charles Nodierin, Adam Mickiewiczin ja Friedrich Schillerin teoksia. Käännöksistään hän loppujen lopuksi teki kokoelmateoksen vuonna 1899.

Elämänsä loppupuolella Veselitskaja asui köyhyydessä Tsarskoje Selossa, missä toimi musiikinopettajana lastenkodissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Микулич www.hrono.info. Viitattu 25.4.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Русские писатели. 1800—1917. Биографический словарь. М—П / Главный ред. П.А. Николаев. — М.: Большая российская энциклопедия, 1999. — Т. 4. — 704 с. — 50 000 экз. — ISBN 5-85270-256-0.