Lev Tihomirov

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lev Tihomirov

Lev Aleksandrovitš Tihomirov (ven. Лев Алекса́ндрович Тихоми́ров; 31. tammikuuta (J: 19. tammikuuta) 1852 Gelendžik16. lokakuuta 1923 Sergijev Posad) oli venäläinen vallankumouksellinen narodnikki, josta myöhemmin tuli monarkismin kannattaja.

Lev Tihomirov syntyi aatelisperheeseen. Vuosina 1870–1873 hän opiskeli Moskovan yliopistossa. Vuosina 1872–1873 hän kuului tšaikovskilaiseen narodnikkikerhoon ja levitti vallankumoksellista propagandaa työläisten keskuuteen. Tihomirov pidätettiin marraskuussa 1873 ja hän oli tuomittavana ns. 193:n oikeudenkäynnissä.[1]

Vuonna 1878 Tihomirov kuului Zemlja i voljan johtoryhmään. Vuodesta 1879 hän oli Narodnaja voljan toimeenpanevan komitean jäsen ja toimitti sen lehteä. Vuonna 1882 Tihomirov muutti ulkomaille, missä hän julkaisi Pjotr Lavrovin kanssa Vestnik Narodnoi voli -lehteä.[1]

Myöhemmin Tihomirov luopui vallankumouksellisista toiminnasta. Vuonna 1888 hän kirjoitti katumuskirjeen tsaarille ja julkaisi kirjasen Potšemu ja perestal byt revoljutsionerom (”Miksi lakkasin olemasta vallankumouksellinen”).[2] Vuonna 1889 Tihomirov armahdettiin ja hän palasi Venäjälle, jossa hänestä tuli vakaumuksellinen monarkisti ja valtioneuvos. Vuosina 1909–1913 hän työskenteli Moskovskije vedomosti -lehden toimittajana. Vallankumouksen jälkeen Tihomirov luopui poliittisesta toiminnasta ja keskittyi muistelmateosten kirjoittamiseen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 595. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
  2. Entsiklopedija ”Krugosvet” krugosvet.ru. Viitattu 31.7.2010. (venäjäksi)
  3. Rossijski gumanitarnyi entsiklopeditšeski slovar slovari.yandex.ru. Viitattu 31.7.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]