Leskenlehtisulkanen
| Leskenlehtisulkanen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Sulkaperhosmaiset Pterophoroidea |
| Heimo: | Sulkaperhoset Pterophoridae |
| Alaheimo: | Pterophorinae |
| Suku: | Platyptilia |
| Laji: | gonodactyla |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Platyptilia gonodactyla |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Leskenlehtisulkanen (Platyptilia gonodactyla) on sulkaperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pienehkö, harmaanruskea sulkaperhonen. Etusiivet ovat kapeat, vaalean harmaanruskeat. Siiven kärkiosassa on selvästi erottuva tummanruskea, kolmiomainen laikku ja etummaisen kärkiliuskan kärki kaartuu ulospäin ja muodostaa siivelle terävän kärjen. Takasiivet ovat tumman harmaanruskeat ja niiden takimmaisen liuskan keskivaiheilla on pieni, tumma suomutupsu. Raajat ovat vaaleat, nivelten kohdalta ruskeat.[1][2][3] Siipiväli 22–28 mm.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia tavataan koko palearktisella alueella. Suomessa leskenlehtisulkasta tavataan erittäin yleisenä maan etelä- ja keskiosissa ja harvinaisempana Pohjois-Lapissa. Se kuitenkin vaikuttaa puuttuvan Keski-Lapista[4]. Perhoset lentävät kahtena sukupolvena, joista ensimmäisen yksilöitä tavataan toukokuun puolivälistä heinäkuulle ja seuraavaa heinäkuusta syyskuun lopulle.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aukeilla paikoilla kuten niityillä ja joutomailla elävä perhonen. Aikuiset lentävät iltahämärässä ja tulevat valolle. Ensimmäisen sukupolven toukat elävät aluksi miinaajina lehtien sisällä, myöhemmin vapaina lehtien alapinnoilla ja koteloituvat sinne. Toisen sukupolven toukat ovat aluksi lehtimiinaajia, talvehtivat ravintokasvin varren sisällä ja elävät talvehtimisen jälkeen syöden kukintoja ja siemeniä. Toisen polven toukat koteloituvat ravintokasvin kukintoon.[6][3]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasvi on leskenlehti (Tussilago farfara) sekä ruttojuuret (Petasites).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/platyptilia_gonodactyla.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1501
- ↑ a b http://webh01.ua.ac.be/vve/Checklists/Lepidoptera/Pterophoridae/Pgonodactyla.htm
- ↑ http://www.luomus.fi/elaintiede/hyonteiset/perhoset/4.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Pterophoridae/Platyptilia/gonodactyla/Platyptilia%20gonodactyla.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.jkt.1g.fi/Sulkaperhoset/04_PLAgonod.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Bladmineerders van Europa / Leafminers of Europe (Arkistoitu – Internet Archive) (hollanniksi) (englanniksi)
- koiraan genitaalit
- naaraan genitaalit