Lepa Radić

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lepa Radić hirttolavalla.

Lepa Svetozara Radić (serbiaksi Лепа Светозара Радић, 19. joulukuuta 1925 Gašnica8. helmikuuta 1943 Bosanska Krupa) oli jugoslavialainen partisaani, joka jäi toisen maailmansodan aikana saksalaisten vangiksi ja teloitettiin 17-vuotiaana.[1]

Gradiškan kaupungin lähistöllä sijaitsevassa Gašnican kylässä syntynyt Radić aloitti kansakoulun jälkeen opinnot Bosanska Krupan käsityökoulussa. Hän oli mukana kommunistisen nuorisoliikkeen SKOJ:n toiminnassa ja liittyi Jugoslavian kommunistisen puolueen jäseneksi vuonna 1941. Natsi-Saksan miehitettyä Jugoslavian huhtikuussa 1941 Radić osallistui miehityksen vastaisen kansannousun valmisteluihin muun muassa aseita kätkemällä. Marraskuussa 1941 Radić perheineen joutui saksalaisia tukeneen äärioikeistolaisen Ustaša-järjestön pidättämäksi. Vastarintataistelijoiden avustuksella hän onnistui joulukuussa pakenemaan sisarensa Daran kanssa, jonka jälkeen Radić liittyi partisaanien taistelujoukkoihin.[1]

Helmikuussa 1943 Radić oli kuljettamassa Neretvan taistelua paennutta pakolaisjoukkoa suojaan, kun hänen yksikkönsä joutui taisteluun saksalaisten 7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugenin osastoa vastaan. Radić jäi saksalaisten vangiksi ja kuljetettiin Bosanska Krupaan, jossa häntä kuulusteltiin ja tuomittiin muutamaa päivää myöhemmin kuolemaan. Radić teloitettiin hirttämällä 8. helmikuuta.[1] Vielä ennen tuomion täytäntöönpanoa saksalaiset tarjoutuivat säästämään hänen henkensä, mikäli Radić paljastaisi taistelutoveriensa nimiä. Radić kieltäytyi, ja kertoi sen sijaan heidän paljastavan itse itsensä kostaessaan hänen kuolemansa saksalaisille.[2]

Joulukuussa 1951 Radićille myönnettiin postuumisti Jugoslavian kansan sankarin kunniamerkki ansioistaan akselivaltojen vastaisessa taistelussa toisen maailmansodan aikana.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ždralović, Amila: ”The Second World War and Experiences of Bosnian-Herzegovinian Women”, Women Documented: Women and Public Life in Bosnia and Herzegovina in the 20th Century, s. 46–47. Sarajevo: Sarajevo Open Center, 2014. ISBN 978-995-85361-9-9. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  2. Tapalaga, Andrei: The Bravery of Yugoslavian Partisans 29.10.2019. History of Yesterday. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)