Leo Hannula
| Leo Hannula | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Leo Hakon Hannula |
| Syntynyt | 5. elokuuta 1912 Elimäki |
| Kuollut | 14. lokakuuta 1988 (76 vuotta) Lahti |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | pesäpalloilija, lentokonemekaanikko, varastonhoitaja |
| Pesäpalloilija | |
| Lempinimi | ”Pepe” [1] |
| Aktiivisena | 1930–1961 |
| Ulkopelipaikka | kakkosvahti |
| Seura | – |
| Sarja | |
| Pelaajaura | |
| Ammattilaisjoukkueet | |
| 1930–1961 | |
| Maajoukkueet | |
| 1952 | Suomen Pesäpalloliitto (PPL) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty toukokuussa 2025
|
|
Leo Hakon ”Pepe” Hannula (5. elokuuta 1912 Elimäki – 14. maaliskuuta 1988 Lahti) oli suomalainen pesäpalloilija. Hannula edusti SM-sarjassa vuosina 1930–1961 yhteensä kahdeksaa eri seuraa. Hannula voitti urallaan 7 SM-kultaa, 7 SM-hopeaa sekä 2 SM-pronssia. Hannula toimi myös pesäpallotuomarina. Hannula valittiin vuonna 2012 pesäpallon kunniagalleriaan.[2][3] Hannula pelasi ulkokentällä kakkosvahtina.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hannula voitti urallaan seitsemän pesäpallon Suomen mestaruutta, Kuusankosken Vedon joukkueessa vuosina 1935, 1937 ja 1940 sekä Lahden Mailaveikkojen joukkueessa vuosina 1949–1952. Hannula voitti SM-sarjan lyöjäkuninkuuden vuonna 1948. Hannula oli Pesäpalloliiton (PPL) joukkueen ykkösvahti Helsingin 1952 olympialaisissa pelatussa pesäpallon näytösottelussa.
Vuonna 1932 Hannula pelasi Tallinnassa Eesti−Suomi maaottelussa. Hannula oli mukana jo ensimmäisessä, vuonna 1932 pelatussa Itä–Länsi-ottelussa. Kaikkiaan hän pelasi 11 Itä–Länsi-ottelussa, viimeisen kerran vuonna 1953. Hannula pelasi urallaan kaksi Liitto-Lehdistö-ottelua ja kolme PPL-TUL-ottelua.[3]
Hannula edusti vuosina 1931–1932 Kymintehtaan Urheiluseuraa, vuosina 1933–1934 Helsingin Pallonlyöjiä, vuosina 1935–1942 Kuusankosken Vetoa, vuosina 1943–1944 Kouvolan Pallonlyöjiä, vuonna 1945 Kuusankosken Vetoa, vuosina 1946–1954 Lahden Mailaveikkoja, vuonna 1955 Kouvolan Pallonlyöjiä, vuonna 1956 Lahden Mailaveikkoja, vuosina 1957–1959 Renkomäen Mailapoikia, sekä vuosina 1960–1961 Heinolan Mailapoikia. Näiden jälkeen Hannula pelasi vielä maakuntasarjassa Lammin Lujassa.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hannula oli ammatiltaan lentokonemekaanikko ja varastonhoitaja. Hannula harrasti tennistä.[3]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7 SM-kultaa: 1935, 1937, 1940, 1949, 1950, 1951, 1952
- 7 SM-hopeaa: 1934, 1936, 1938, 1943, 1948, 1953, 1955
- 2 SM-pronssia: 1933, 1939
- 11 Itä-Länsi-ottelua: 1932-1937, 1943, 1946, 1951-1953[4]
- Pesäpallon lyöjäkuningas: 1948[5]
- 2 Liitto-Lehdistö-ottelua
- 3 PPL-TUL-ottelua
Pesäpallotuomarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 51. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- Helsingin Pallonlyöjät 1919–1973 (pdf) (s. 36 & 39) mrasilainen.com.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Olympedia – Leo Hannula www.olympedia.org. Viitattu 20.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Pesäpallon kunniagalleriaan 20 urheilijaa Yle Urheilu. 16.6.2012. Viitattu 20.5.2025.
- ↑ a b c d Leo Hannula –pesäpallon kunniagalleria (pdf) datocms-assets.com. 2012. Suomen Pesäpalloliitto. Viitattu 20.5.2025.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Pesäpalloliitto. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 13.4.2018.
- ↑ Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 14.4.2018.
- ↑ Itä-Länsi-tuomari 1932-2017 Jouni Ojala. Viitattu 31.3.2018.