Lentävä hollantilainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aavelaivaa. Richard Wagnerin samannimisestä oopperasta on oma artikkeli.
Albert Pinkham Ryderin maalaus Lentävä hollantilainen.

Lentävä hollantilainen on kansantarun mukaan aavelaiva, jonka näkeminen ennustaa epäonnea kaikille sen nähneille.

Tarinan versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapteeni Hendrick van der Deckerin (joko Decker tai Decken) kerrotaan suutuspäissään laukaisseen aseensa kohti Etelän ristin tähtikuviota ja vannoneen, ettei koskaan lakkaisi yrittämästä Kap Hornin kiertämistä. Tästä ilkityöstä johtuen hänen täytyy loputtomasti risteillä meriä. Toisinaan taas sanotaan erinäisten ihmisten kieltäneen Deckeriä yrittämästä Kap Hornin kiertämistä, ja lopulta itse enkelin ilmestyneen Deckeriä varoittamaan. Decker vastasi: ”Kierrän Kap Hornin, vaikka joutuisin purjehtimaan tuomiopäivään asti!” Kolmannen tarun mukaan aavelaivan kapteeni oli Barent Fokke, joka kuljetti mukanaan mustaa koiraa ja oli myynyt sielunsa paholaiselle. Hänen kohtalokseen koitui ikuinen risteily merillä vailla sataman löytymistä.

Tarinoita havainnoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhun mukaan Lentävä hollantilainen on saaristossa Etelä-Amerikan liepeillä (14°31′N, 43°17′W), mutta saaria ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty. Toiseen maailmansotaan mennessä Lentävä hollantilainen on sanottu nähdyn ainakin kymmenen kertaa. Muun muassa kuningas Yrjö V ja komentaja Nicholas Monsarrat väittivät nähneensä kyseisen laivan. Vuonna 1939 Etelä-Afrikan False Baylla kuusikymmentä rantalomailijaa näki aavelaivaksi kuvaamansa ilmiön. Viimeisin tunnettu tapaus sattui Intian valtamerellä 1943, kun Australian laivaston Beresford-alus lähetti radioviestin ”Lentävä hollantilainen”. Aluksesta ja sen 43-henkisestä miehistöstä ei enää kuultu sen jälkeen.

Lentävän hollantilaisen legendaa vastaa maalla Jerusalemin suutari eli vaeltava juutalainen. Lentävää hollantilaista on tehnyt tunnetuksi säveltäjä Richard Wagner samannimisellä oopperalla (1843).

Viihteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvassa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu (2006) esitetään uusi näkemys Lentävän hollantilaisen legendasta: siinä komennossaan kyseistä laivaa pitää naisen takia sydämensä kirstuun lukinnutDavy Jones. Hänen tehtävänsä on saattaa merellä kuolevat manalaan, jolloin hän saisi kymmenen vuoden välein vierailla maissa päivän ajan. Kohtaloonsa pettyneenä hän on kuitenkin laiminlyönyt tehtävän ja purjehtii pitkin meriä keräämässä kuolevien merimiesten sieluja laivalleen satavuotiseen palvelukseen ja lykkää näin näiden joutumista manalaan. Davy Jonesin voi surmata vain lävistämällä hänen sydämensä, mutta surmatyön tekijän on otettava Jonesin paikka Lentävän hollantilaisen kapteenina.

Aku Ankka -piirtäjä Carl Barks on esitellyt Lentävän hollantilaisen samannimisessä sarjakuvassaan.[1]

Kirjailija Brian Jacques on kirjoittanut kaksi Lentävä hollantilainen -aiheista kirjaa. Piirrossarjassa Paavo Pesusieni esiintyy vihreänhohtoinen haamu, jota kutsutaan Lentäväksi hollantilaiseksi. Davy Jonesin suomennos jaksossa on Tahvo Jokinen.

Mauri Kunnaksen Hui kauhistus! -kirjassa on pieni runonpätkä ja kappale tarinaa lentävästä hollantilaisesta kirottuine miehistöineen.

Lentävä hollantilainen esiintyy myös One Piece -mangassa, ja sen kapteeni on Vander Decken.

Valto Tynnilän ja Martti Jäppilän säveltämä ja sanoittama foxtrot Lentävä hollantilainen, jonka Ville Alanko ja Dallapé-orkesteri levyttivät vuonna 1930, oli oman aikansa menestyslevyjä. Myöhemmin laulusta ovat tehneet omat tulkintansa muun muassa Teijo Joutsela ja Kullervo Linnan Humppa-Veikot sekä Mikko Järvinen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tieteen kuvalehti 4/2003

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lentävä hollantilainen Aku Ankka. Akuankka.fi.
  2. Marko Tikka ja Toivo Tamminen: Tanssiorkesteri Dallapé: suomijatsin legenda, s. 66 ja 250. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1302, 2010, Helsinki. ISBN 978-952-222-252-7.